Tanska joutuu heittämää aiemmin tänä vuonna hyväksytyn puolustussuunnitelman romukoppaan, Financial Times kertoo.
Tanskan hallitus pääsi huhtikuussa sopuun puolustusmenojen lisäämisestä viidellä miljardilla eurolla vuosina 2024-2028. Tämä olisi pitänyt Tanskan puolustusmenot Naton tavoitetasossa eli kahdessa prosenttissa BKT:sta.
Tanskan pääministeri Mette Fredriksen sanoo FT:n haastattelussa, ettei sopimus ole enää ajan tasalla. Menoja on lisättävä vielä enemmän.
Hänen mukaansa Tanska aikoo käyttää puolustukseen ja pidäkkeen rakentamiseen ”niin paljon kuin tarvitaan”. Fredriksen sanoo Venäjän pysyvän uhkana Euroopalle, vaikka Ukrainan sota saataisiinkin päättymään jonkinlaiseen rauhansopimukseen.
– Se voi ehkä olla loppu sodalle Ukrainassa, mutta se ei tule olemaan loppu Venäjän aggressiolle, Fredriksen toteaa.
Hän ei suostu puhumaan vielä tarkoista summista.
– Me teemme sen mieluummin toisin päin – että sovimme Natossa kyvyistä ja siitä, mitä tarvitaan.
– Meillä on todellakin kiire ja meidän on tehtävä selväksi, että [puolustuksen satsausten] tasoa ja nopeutta on nostettava.
Mette Fredriksenin mukaan mahdollisiin uusiin tapoihin rahoittaa puolustusinvestointeja on myös suhtauduttava avoimin mielin.
– En ole koskaan ajatellut, että tässä sodassa olisi ensisijaisesti kyse Ukrainasta. Minä näen tämän olevan Venäjä-kysymys. He tulevat jatkamaan hyökkäystä Euroopan maihin eri tavoilla ja eri tasoilla ja siksi meidän on pystyttävä puolustautumaan.
Naton jäsenvaltiot keskustelevat ensi kesän huippukokouksessa puolustusmäärärahojen tavoitteen nostamisesta. Pitkällä aikavälillä puhutaan näillä näkymin kolmesta prosentista ja lyhyellä aikavälillä 2,5 prosentista. Esimerkiksi Ruotsista on jo todettu, ettei jälkimmäinen riitä.
