Päihtyneiden kuljettajien aiheuttamat onnettomuudet vähenivät 12 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennekuolemat eivät ole vähentyneet samaa tahtia moottoriliikenteen kanssa, vaan onnettomuusmäärä kasvoi edellisvuodesta.
Kun sairauskohtausonnettomuudet suljetaan pois, vuonna 2023 tapahtui 153 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 163 henkilöä. Sairauskohtaukset poisluettuna onnettomuuksia tapahtui seitsemän vähemmän kuin edeltävänä vuonna, ja menehtyneitä oli kolmetoista vähemmän.
Menehtyneistä 131 henkilöä kuoli moottoriajoneuvossa. Jalankulkijoita menehtyi 19 ja polkupyöräilijöitä 13.
Kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista vajaa kolmannes (30 %) oli päihtyneitä. Yleisin päihde oli alkoholi, jota oli käyttänyt joka viides onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista.
Päihtyneiden kuljettajien osuus laski 12 prosenttia viime vuonna vuoteen 2022 nähden. Vuonna 2022 onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 42 prosenttia oli päihtyneitä.
− Vaikka päihtyneenä aiheutetut onnettomuudet vähenivät viime vuonna edelliseen vuoteen nähden, edelleen lähes kolmannes turmakuljettajista oli päihtyneitä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat pitävät tärkeänä sitä, että päihderiippuvuus nähtäisiin laajana ongelmana, jonka ratkaiseminen vaatii monialaista yhteistyötä yhteiskunnassa, OTIn liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola sanoo.
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennekuolemat eivät ole vähentyneet
Viime vuonna tieliikenteessä tapahtui 19 jalankulkijan ja 13 polkupyöräilijän kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Sekä jalankulkijoita että polkupyöräilijöitä menehtyi kaksi enemmän kuin edeltävänä vuonna.
Jalankulkuonnettomuuksista noin kolmannes eli seitsemän onnettomuutta tapahtui suojateillä, ja noin kaksi kolmesta eli kaksitoista onnettomuutta tapahtui suojateiden ulkopuolella. Puolet onnettomuuksista tapahtui hämärän tai pimeän aikaan.
Menehtyneistä polkupyöräilijöistä kolme ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena. Jalankulkijoista alkoholin vaikutuksen alaisena oli viisi, lisäksi yksi jalankulkija oli huumeiden vaikutuksen alainen.
Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksiin osallisista moottoriajoneuvon kuljettajista yksi oli useamman eri päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena ja yksi ajokykyyn mahdollisesti vaikuttaneiden lääkkeiden vaikutuksen alaisena.
Menehtyneistä polkupyöräilijöistä suurin osa oli iäkkäitä, vähintään 65-vuotiaita henkilöitä. Menehtyneissä jalankulkijoissa korostuivat enemmän työikäiset, 25–64-vuotiaat.
− Kuolonkolarit ovat vähentyneet moottoriliikenteessä jo usean vuoden ajan, mutta samaa kehitystä ei ole tapahtunut jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden liikennekuolemissa. Kansallisen liikenneturvallisuusstrategiamme pian alkavan päivityksen yhteydessä tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota suojaamattomiin tienkäyttäjiin, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.
Hälyttävän moni menehtynyt ei käyttänyt turvavyötä
Viime vuonna moottoriliikenteessä vähenivät erityisesti kohtaamisonnettomuudet eli vastakkaisista ajosuunnista tulleiden törmäykset. Yleisimmäksi onnettomuustyypiksi nousivat tieltä suistumiset, joiden osuus kasvoi 44 prosenttiin, kun kohtaamisonnettomuuksien osuudeksi jäi 40 prosenttia.
Moottoriajoneuvoissa menehtyneistä 41 prosenttia ei käyttänyt turvavyötä. Heistä yli kolmannes, 14 henkeä, olisi tutkijalautakuntien arvioiden mukaan voinut selvitä hengissä turvavyötä käyttämällä.
Kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista vajaa puolet (45 %) ajoi vähintään 10 km/h ylinopeutta. Yli puolet ylinopeutta ajaneista ajoi huomattavaa, yli 30 km/h ylinopeutta.
− Ylinopeuden ajaminen korostui erityisesti nuorten kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa. Alle 20-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamien kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä pysyi viime vuonna lähes ennallaan, vaikka moottoriliikenteen onnettomuusmäärä muuten oli laskussa, Sihvola huomauttaa.
