Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT:n ja Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT:n erikoistutkijat Annika Nivala ja Aliisa Koivisto sekä VATT:n ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Juho Junttila tutkivat tuoreessa tutkimuksessaan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden vaikutuksia rakennusalalla.
Suomessa rakennusalalla on ollut käytössä yritysten välisessä kaupassa vuodesta 2011 alkaen käännetty arvonlisävero, jossa palvelun ostaja on velvollinen laskemaan ja tilittämään arvonlisäveron myyjän sijaan. Vastaava toimialakohtainen käännetty arvonlisävelvollisuus on käytössä myös yli 50 muussa maassa, kuten Ruotsissa ja Saksassa.
Tutkimus osoittaa, että verovastuun siirtäminen rakennuspalveluiden ostajille käytännössä siirsi verovastuuta pienemmiltä toimijoilta suurille yrityksille. Tulosten mukaan tämä vähensi tehokkaasti harmaata taloutta ja kasvatti verokertymää.
– Käännetty arvonlisäverovelvollisuus koski vain neljännestä rakennusalan liikevaihdosta. Siitä huolimatta uudistus kasvatti alan verokertymää noin viisi prosenttia. Verokertymän kasvu syntyi erityisesti pienten ja keskikokoisten yritysten, eli pienempien aliurakoitsijoiden, myynneistä, kertoo Nivala tiedotteessa.
Kustannustehokas keino kitkeä harmaata taloutta
Tutkimuksen mukaan käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto kasvatti rakennusalan verotuottoja viidellä prosentilla eli noin 90 miljoonalla eurolla vuodessa.
Vaikutus on merkittävä, kun huomioidaan, että käännetty arvonlisävero koski vain rakennuspalveluiden myyntiä toisille rakennusalan yrityksille, mikä vastaa noin neljännestä rakennusalan myynnistä.
Uudistus vaikutti eniten pienistä yrityksistä kerättyihin veroihin. Mikroyritysten, joiden vuosimyynti on alle 100 000 euroa, ilmoittamat arvonlisäverot kasvoivat noin 14 prosenttia, mikä vastasi 600 000 euron lisäystä verokertymään.
Suurin taloudellinen vaikutus oli pienemmillä aliurakoitsijoilla, joiden vuosimyynti on 400 000–2 miljoonaa euroa. Näiden yritysten raportoima arvonlisävero kasvoi kahdeksan prosenttia, kasvattaen verokertymää 34 miljoonalla eurolla.
Rakennusalalla on tyypillistä, että suuri yritys toimii pääurakoitsijana, joka hankkii rakennuspalveluja pienemmiltä aliurakoitsijoilta. Käännetty arvonlisävero siirsi tilitysvastuun aliurakoitsijoilta suurille yrityksille, mikä vähensi veronkiertoa.
Tämä lisäsi myös myyntien ja työnantajamaksujen raportointia, mikä viittaa harmaan työn vähenemiseen.
– Tutkimuksemme mukaan käännetty arvonlisävero on toimiva tapa torjua harmaata taloutta. Se on myös kustannustehokas, koska se ei vaadi lisäresursseja julkiselta hallinnolta, toteaa Nivala.
