Suurin osa suomalaisista toivottaa kansainvälisyyden tervetulleeksi ainakin osalle elämänalueista. Samalla lähes 90 prosenttia pitää tärkeänä kansallisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen säilyttämistä.
Yli puolet suomalaisista pitää lasten kouluympäristön, työpaikkojen ja kulttuuritarjonnan kansainvälistymistä myönteisenä suuntauksena.
Tiedot selviävät E2 Tutkimuksen kyselytutkimuksesta, johon vastasi runsaat tuhat suomalaista kesällä 2024.
Suomalaiset pitävät erittäin tärkeänä sitä, että kansalliskielet suomi ja ruotsi säilyvät elinvoimaisina ja rikkaina. Vain 14 prosenttia on tästä jokseenkin tai täysin eri mieltä. Kielten säilyttämisen tärkeys tunnistetaan kaikissa ikäryhmissä, joskin voimakkainta kannatus on yli 65-vuotiaiden keskuudessa. Heistä 92 prosentille kansalliskielten elinvoimaisuus ja rikkaus on tärkeää.
Suurin osa suomalaisista ajattelee, että kansallistunne on enemmän myönteinen kuin kielteinen asia. Vain 15 prosenttia on jokseenkin tai täysin eri mieltä asiasta. Myös halu vaalia kansallista identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta yhdistää suomalaisia.
– Suomalaiset toivottavat kansainvälisyyden tervetulleeksi ainakin osalla elämänalueista. Samalla liki 90 prosenttia pitää tärkeänä kansallisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen säilyttämistä Suomen kansainvälistyessä. Täysin samaa mieltä on lähes puolet, mikä kertoo vankasta kannatuksesta, tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen toteaa tiedotteessa.
Suomessa asuu aiempaa enemmän ulkomailta muuttaneita ihmisiä. Tutkimuksessa suomalaisia pyydettiin arvioimaan tähän liittyviä kehityskulkuja. Suurin osa suomalaisista pitää myönteisenä sitä, että lapsilla on luokkatovereita eri maista (57 prosenttia), työyhteisöt moninaistuvat (53 prosenttia) ja kulttuuritarjonta kansainvälistyy (52 prosenttia). Noin kolmannes suhtautuu näihin neutraalisti ja noin joka kymmenes kielteisesti.
Lähes puolet (48 prosenttia) pitää myönteisenä sitä, että ulkomailta muuttaneet vahvistavat Suomen kansainvälisiä verkostoja. Sen sijaan useiden kulttuurien ja uskontojen rinnakkaiselon (38 prosenttia) ja yhteiskunnan entistä suuremman monikielisyyden (37 prosenttia) näki myönteisinä suuntauksina harvempi suomalainen. Noin viidesosan mielestä nämä olivat kielteisiä kehityskulkuja.
– Suomalaisten suhtautuminen yhteiskunnan kansainvälistymiseen riippuu asiayhteydestä. Työelämän ja kulttuuritarjonnan kansainvälistymisen hyödyt tunnistetaan, ja lasten elämään toivotetaan tervetulleiksi eri maista olevat luokkatoverit. Esimerkiksi monikielisyyteen liittyvä torjunta voi liittyä huoliin siitä, löytyykö kommunikointiin jatkossa yhteistä kieltä ja säilyykö kansalliskieltemme asema, E2:n johtaja Mari Niemi sanoo.
Kaikkein myönteisimmin kansainvälistymiseen suhtautuvat naiset ja nuoret aikuiset sekä vihreitä ja vasemmistoliittoa kannattavat. Perussuomalaisten kannattajista vain harva arvioi kansainvälistymisen kehityskulkuja myönteisiksi. Toisaalta noin puolet heistä katsoi, ettei tarjotuissa kysymyksissä esitetty kehitys ollut sen enempää myönteistä kuin kielteistä.
Tulokset perustuvat kyselyaineistoon. Aineisto kerättiin 25.6.–1.7.2024 Norstatin internetpaneelissa, ja siihen vastasi 1 013 suomalaista (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä). Kyselyn toteutukseen on käytetty opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta.
