Ukrainan talous on joutunut keksimään itsensä uudelleen selviytyäkseen sodan realiteeteista. Talous on edelleen neljänneksen pienempi kuin ennen sotaa vuonna 2021.
Ukrainan talous on joillakin keskeisillä mittareilla vertailtuna ensimmäistä kertaa sitten sodan alkamisen vakaampi kuin Venäjän talous, kirjoittaa The Economist artikkelissaan.
Ukrainan keskuspankki ennustaa maan bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 4 prosenttia ja ensi vuonna 4,3 prosenttia. Valuuttakurssi on vakaa. Korkotaso on 13,5 prosenttia ja lähellä alhaisinta tasoaan viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana.
Venäjällä korkotaso on 21 prosentissa, ja ruplan arvo on heikentynyt merkittävästi. Maan pankit näyttävät haurailta, ja talouden odotetaan kasvavan vain 0,5–1,5 prosenttia ensi vuonna.
Ukrainassa luottamus talouteen on viime aikoina kohentunut ja bkt:n kasvu on pystytty vakiinnuttamaan, vaikka maan keskuspankki joutuu taistelemaan inflaatiota vastaan.
Makrotalouden vakaus on mahdollistanut yritysten toiminnan sodan keskellä. Yksi hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on ollut tuotantokapasiteetin suojaaminen venäläisiltä ohjuksilta. Teollisuuspuistoja on rakennettu maan turvallisemmille läntisille alueille. Yritykset ovat investoineet ulkomaille suojatakseen tulojaan. Myös maastamuuttajat ovat tuoneet rahaa: viime vuonna joka kymmenennen Puolaan perustetun yrityksen takana oli ukrainalainen.
Ukrainan julkiset menot ovat yli kaksinkertaistuneet, ja ne muodostavat nyt kaksi kolmasosaa bkt:sta, kun osuus oli 41 prosenttia vuonna 2021. Pelkästään puolustus ja turvallisuus muodostavat lähes 30 prosenttia bkt:sta.
Heinäkuussa 2023 Venäjä kieltäytyi uusimasta viljasopimusta. Ukraina vastasi avaamalla oman merikäytävänsä ja turvaamalla sen merkittävällä lennokkien ja ohjusten muodostamalla meripelotteella. Tämän ansiosta maa pystyi jatkamaan viljan lisäksi myös merkittävien vientituotteiden metallien ja mineraalien toimituksia.
Ukrainan taloudella on tällä hetkellä kolme suurta haastetta: maa kärsii energian, miehistön ja rahan akuutista puutteesta.
Venäjä on hyökännyt jatkuvasti Ukrainan energiantuotantoa vastaan. Säännöllisistä korjauksista huolimatta Ukraina voi hyödyntää alle puolta ennen sotaa käytössä olleesta energiantuotannon kapasiteetista. Talven energiakapasiteetista noin 70 prosenttia tulee ydinvoimasta.
Ukraina on laajentanut sähköntuonnin kapasiteettiaan EU:sta lähes neljänneksellä. Elintarviketuottajat, teollisuusyritykset ja maanviljelijät ovat pystyneet ottamaan käyttöön vaihtoehtoisia energiaratkaisuja.
Ukrainan keskimääräinen sähkövaje on maan keskuspankin pääjohtajan mukaan keskimäärin noin 6 prosenttia kokonaiskysynnästä ensi vuonna ja 3 prosenttia vuonna 2026. Sähköongelmat voivat kuitenkin hidastaa bkt:n kasvua ensi vuonna merkittävästi.
Ukrainan vaikein ongelma on kuitenkin työvoimapula. Vuodesta 2022 lähtien mobilisaatio, muuttoliikkeet ja sota ovat vähentäneet työvoimaa yli viidenneksellä, 13 miljoonaan ihmiseen. Kysyntä on vahvaa: uusia avoimia työpaikkoja on ollut 65000 viikossa, kun niitä oli sodan ensimmäisten viikkojen aikana 7000. Palkkataso on nousussa ja maassa käydään kädenvääntöä siitä, sijoitetaanko miehistöä rintamalle vai työvoimapulaa paikkaamaan.
Ukrainan budjettialijäämän ennustetaan olevan ensi vuonna lähes 20 prosenttia suhteessa bkt:hen, ja se rahoitetaan lähes kokonaan ulkoisista lähteistä. Maan kyky kerätä rahaa kotimaassa on rajallinen: esimerkiksi ehdotus verojen merkittäväksi korottamiseksi peruttiin tänä kesänä jyrkän vastustuksen jälkeen.
Kesäkuussa G7-maat sopivat 50 miljardin dollarin velkapaketista Ukrainalle, joka maksetaan takaisin koroista, jotka kertyvät Venäjän valtion 260 miljardin euron lännessä jäädytetystä omaisuudesta.
Ukrainalla on myös hyvät valuuttavarannot. Niiden ennustetaan kasvavan 43 miljardiin dollariin eli viiden kuukauden tuontia vastaavaan määrään kuluvan vuoden loppuun mennessä.