Perussuomalaiset on menettänyt eduskuntapuolueista selvästi eniten paikkoja kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa tällä valtuustokaudella.
Uutissuomalaisen selvityksen mukaan perussuomalaisten paikkamäärä on vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen vähentynyt 83:lla. Se tarkoittaa, että puolue on menettänyt noin kuusi prosenttia valtuustopaikoistaan.
Valtuustopaikkojen määrissä tapahtuneista muutoksista ylivoimaisesti suurin osa selittyy valtuutettujen loikkauksilla toisiin puolueisiin.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg arvioi perussuomalaisten loikkarien suuren määrän selittyvän osaltaan puolueen suhteellisen nuorella iällä.
– Eniten loikkauksia tapahtuu tuoreimmissa puolueissa, joissa ei ole vahvaa järjestökulttuuria, voimakasta ryhmäkuria eikä pitkää traditiota, Borg sanoo USU:lle.
Borg huomauttaa, että selvityksen mukaan suhteellisesti eniten valtuutettuja on tällä valtuustokaudella loikannut Liike Nytistä, joka perussuomalaisten tavoin on melko uusi puolue. Liike Nytin valtuutetuista melkein joka viides on vaihtanut ryhmää, mutta tulijoita muista puolueista ja ryhmistä on ollut lähes yhtä paljon.
Perussuomalaisista on valtuustokauden aikana lähtenyt lukumääräisesti eniten valtuutettuja Mikkelissä, Ylöjärvellä, Kouvolassa ja Haminassa.
Puolueista valtuustopaikkojensa määrää on lisännyt eniten kokoomus. Puolue on saanut kuntavaalien jälkeen 30 paikkaa lisää.
Lisäyksestä merkittävä osa on tullut Kruunupyyssä, missä kahdeksan valtuutetun sitoutumaton ryhmä liittyi kesken valtuustokauden kokoomukseen. Mikkelissä puolue on saanut loikkausten myötä viisi uutta valtuutettua.
– Kokoomuksesta on selvästi tullut puolue, johon on helppo tulla monesta suunnasta, Borg pohtii.
Kokoomustakin enemmän valtuutettujensa määrää ovat kasvattaneet sitoutumattomat ryhmät. Ne ovat saaneet valtuustokauden aikana 78 uutta valtuutettua. Suurimmassa osassa tapauksista kyse on yhden tai useamman valtuutetun perustamasta uudesta ryhmästä.
– Loikkaus sitoutumattomaan ryhmään on ikään kuin kevytversio puolueloikkauksesta, Borg luonnehtii.
Kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa on Uutissuomalaisen selvityksen mukaan tapahtunut kuluvalla valtuustokaudella yli 200 loikkausta.
– 200 valtuutettua on noin 2,5 prosenttia kaikista valtuutetuista. Tästä näkökulmasta määrä ei ole hirveän suuri, Borg kommentoi.
Selvitys tehtiin marraskuun loppupuolen ja joulukuun alkupuolen aikana. Seuraavat alue- ja kuntavaalit pidetään huhtikuussa.
