Helsingin piispan Teemu Laajasalon mielestä joulun alla syntyneessä uskontokohussa menivät puurot ja vellit sekaisin. Hän korostaa Verkkouutisten Asiakysymys -videohaastattelussa, että suomalaista yhteiskuntaa on mahdotonta riisua kristinuskosta. Ongelma kiteytyy hänestä viime aikojen kohussa siihen, että käsitettä uskonnon harjoittamisesta on pyritty laajentamaan.
– Kaikki se, mikä on uskonnollista tai uskonnollistaustaista, ei ole uskonnon harjoittaista. Me elämme vuotta 2024, se liittyy meidän uskontoon. Meillä on tiettyjä vaakunoita. Minulla on nimi, joka on Nikodemus – Teemu, meillä on sunnuntaina tuplapalkka. Ne ovat kaikki uskonnollisia tai uskonnollistaustaisia asioita, mutta eivät ne ole uskonnon harjoittamista.
Laajasalon mielestä koulun joulujuhlien riisuminen täysin uskonnollisista elementeistä on ”väärä tapa” reagoida asiaan. Laajasalo ottaa näin kantaa esimerkiksi Laihialla Ylen uutisoimaan ratkaisuun, jossa Jeesus korvattiin joulupukilla. Laajasalo muistuttaa myös joulupukin (Santa Nikolaus) taustalla olevan piispa Pyhä Nikolaus.
– Eli kyllä siihenkin joku (uskonnollinen) pitoisuus jää.
”Pahasti ylireagointia”
Pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa koulussa oli informoitu vanhempia erikseen joululaulutilaisuudessa laulettavista joululauluista ja olemaan yhteydessä, mikäli ne loukkaisivat jonkun vakaumusta. Näin, vaikka kohderyhmänä olivat evankelis-luterilaiset opilaat ja tilaisuus liittyi heidän uskonnontuntiinsa.
– Minusta tämä on pahasti ylireagointia. Ensinnäkin voi kysyä, että jos huolehdimme siitä, mikä meidän lapsemme ja nuoremme saastuttaa, niin ehkä ne eivät kuitenkaan ole joululaulut.
Iltalehti kertoi kotkalaiskoulun poistaneen juhlastaan joulukuvaelman, koska Opetushallituksen ohjeet koettiin liian tulkinnanvaraisiksi eikä tähän liittyvää ”riskiä” haluttu ottaa. Laajasalo sanoo ymmärtävänsä erittäin hyvin yksittäisten opetuksenjärjestäjien huolet. Hänestä perustuslakivaliokunta on linjannut kuitenkin selkeästi, etteivät yksittäiset virret tai (uskonnolliset) elementit tee tilaisuudesta uskonnon harjoittamista. Opetushallituksen ohjeetkin ovat hänestä ”aika selkeät”, vaikka ne voisivat piispan mielestä olla vähän selkeämmätkin.
– Ei pidä varmuuden vuoksi lähteä putsaamaan ja jättämään asioita pois, koska silloin saattaa syntyä tilanne, jossa itse asiassa loukataan sitä positiivista uskonnonvapautta. Paitsi että hälvennetään kulttuuria ja tyhmennetään ihmisiä, niin silloin siinä jää myös se positiivinen uskonnonvapauden puoli sivuun.
Laajasalon mielestä kiihkeä keskustelu puolesta ja vastaan kertoo siitä, miten uskonnonvapaus on suomalaisille tärkeä asia. Piispa korostaa samaan hengenvetoon, että olemassa on sekä positiivinen että negatiivinen uskonnonvapaus, ja näiden kanssa on tasapainoiltava.
Helsingin piispan mielestä kristillisen uskon yhteys suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin on syytä tunnustaa. Tästä voisimme olla hänestä aidosti myös ylpeitä ja iloisia. Samalla moniarvoisuus on sitä, että erilaisista uskonnollisista yhteisöistä kumpuavat arvot voivat elää meillä myös rinnakkain.
– Voin laulaa myös toisen uskontokunnan lauluja ilman, että altistan itseni ikään kuin uskonnon harjoittamiselle. Voin käydä vieraana synagogassa tai moskeijassa ja seurata tilaisuutta ilman, että ikään kuin harjoitan siinä uskontoa.
Kysymykset jopa joululauluihin liitettävistä sisältövaroituksista hän torppaa:
– Tämä on juuri osoitus karnevalisoinnin riskeistä. Jos yritämme tehdä tämän niin sanotusti puhtaaksi ja aatteelliseksi, meistä tulee ahtaita ja puutteellisia.
KATSO UUSIN VERKKOUUTISTEN ASIAKYSYMYS-VIDEOHAASTATTELU:
Tarvitsevatko joululaulut pian sisältövaroituksen? Helsingin piispa vastaa