Venäjä on rakentamassa yli kymmentä ydinvoimalaa ulkomaille vastatakseen tekoälyn ja kehittyvien markkinoiden kasvavaan energian kysyntään, kertoo presidentti Vladimir Putinin lähipiiriläinen Financial Timesin haastattelussa.
Venäjä on rakentamassa ydinvoimaloita esimerkiksi Bangladeshiin, Kiinaan, Egyptiin, Intiaan, Iraniin ja Turkkiin. Venäjä on vahvistanut rooliaan merkittävänä ydinenergian tuottajana samalla, kun öljy- ja kaasusektori on kohdannut pakotteita Ukrainan hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
Kremlin kestävän kehityksen kansainvälisen yhteistyön erityisedustaja Boris Titov sanoi FT:lle, että maa haluaa vahvistaa asemaansa yhtenä suurimmista uusien ydinvoimaloiden rakentajista maailmassa.
Titovin mukaan Venäjä odottaa ydinvoiman kysynnän olevan vahvaa puhtaampia energiaratkaisuja etsivissä kehitysmaissa sekä teknologiayrityksissä, jotka hyödyntävät tekoälyä datakeskuksissa.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö arvioi tänä vuonna, että maailman ydinvoimakapasiteetti kasvaa 155 prosenttia 950 gigawattiin vuoteen 2050 mennessä.
– Rakennamme yli 10 erilaista yksikköä ympäri maailmaa. Tarvitsemme paljon energiaa. Emme voi tarjota tätä energiaa käyttämättä ydinvoimaa. Tiedämme, että se on turvallista. Se ei aiheuta [kasvihuonekaasupäästöjä], joten se on erittäin puhdasta, Titov kertoi FT:lle.
Norjan kansainvälisten asioiden instituutin viime vuonna Nature Energy -aikakauslehdessä julkaiseman artikkelin mukaan Venäjän ydinvoimaportfoliossa on 54 maata. Luvussa on mukana reaktorirakentaminen, polttoainetoimitukset sekä muut palvelut.
FT uutisoi tänä vuonna, että Venäjä on mukana yli kolmanneksessa maailmanlaajuisesti rakennetuista uusista ydinreaktoreista.
Länsimaiden hallitukset ovat yrittäneet torjua Venäjän ydinvoimalatuotannon kasvua. Yhdysvallat kielsi venäläisen rikastetun uraanin tuonnin toukokuussa.
Useimmat Itä-Euroopan maat ovat allekirjoittaneet sopimuksia yhdysvaltalaisen yhtiön kehittämästä polttoaineesta, joka sopii Neuvostoliiton aikaisiin reaktoreihin.
EU:n uusi energiakomissaari Dan Jørgensen sanoi haluavansa tutkia koko ydinvoiman toimitusketjua osana laajempaa pyrkimystä vapautua venäläisen polttoaineen tuonnista vuoteen 2027 mennessä.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Slovakian pääministeri Robert Fico ovat sanoneet estävänsä kaikki toimet Venäjän ydinenergiateollisuuden rajoittamiseksi.