Suomessa on pitkä tonttuperinne. Tontut muuttivat Joulupukin kera Korvatunturille vuonna 1927, mutta tontuilla on pitkä historia suomalaisessa kansanuskossa. Ennen muuttoa Korvatunturille tontut asuivat monta sataa vuotta suomalaisten rinnalla.
Tietokirjailija Heikki Saure tuntee tontut paremmin kuin moni muu. Saure on kirjoittanut kirjan Tonttu – Tarua ja totta. Haastattelun alkuun hän siteeraa Elias Lönnrotin Suomen kansan muinaisia loitsurunoja.
Lönnrotin mukaan ei ollut sellaista elollista, paikkaa tai asiaa, jolla ei olisi ollut omaa haltijaansa.
– Ihmiset oppivat, että kaikkialla on tonttuja ja haltijoita eli kaikki on elävää. Kaikkialla oli henkiä ja ihmiset oppivat kunnioittamaan niitä. Samalla ihmiset oppivat kunnioittamaan paikkoja ja asioita, joiden haltijoita ja suojelijoita ne olivat, Saure sanoo.
Suomalainen tonttuperinne on asiantuntijan mukaan pitkä. Tonttu-sana tulee suomeen ruotsin tomtesta. Se viittaa tonttu-ukkoon. Varhaisin merkintä Ruotsista löytyy 1300-luvulta. Suomalaisissa teksteissä tontut alkoivat seikkailla 1500-luvulla.
Ennen tonttuja paikoilla oli haltijoita, mutta pikku hiljaa tonttu-sana alkoi yleistyä. Tontut olivat hyvin arkisia hahmoja, jotka pukeutuivat harmaaseen takkiin suippohattuun. Tonttu oli tärkeä pitää tyytyväisenä. Se auttoi kotiaskareissa, jos oli suopealla mielellä, mutta jos sen tunteita loukattiin, niin se saattoi ryhtyä meluamaan.
Tontut toimivat myös eräänlaisina moraalinvartijoina.
Tästä voi nähdä suoran jatkumon tämän päivän tonttuihin. Jotkut sanovat, että tontut hävisivät Suomesta kaupungistumisen ja sähkövalon myötä. Heikki Saure on kuitenkin eri mieltä. Hänen mukaansa tonttuperinne ei ole hävinnyt minnekään. Se on muuttanut muotoaan.
– Kyllähän tontut elävät ihmisten mielissä edelleen. Kun sanoo kenelle tahansa sanan tonttu, niin se aiheuttaa yleensä iloisen reaktion. Sanoisin, että tonttuperinne ei ole kadonnut minnekään. Esimerkiksi joulun alla, mihin tahansa menee, niin on kovin vaikea välttyä tontuilta. Niitä on joka paikassa, olisiko niitä jopa vähän aiempaa enemmän, Saure sanoo.
Entisajan tontut saattoivat yltyä hurjiinkin tekoihin. Saunatonttu saattoi sille päälle sattuessaan
tappaa talon isännän. Saure näkeekin tonttuperinteen muutoksessa paljon hyvää.
”Uudet” joulutontut
Ensimmäiset joulutontut ilmestyivät vasta 1800-luvun lopulla.
– Joulutonttu on varsinainen superuutuus kansanperinteessämme. Se on saanut vaikutteita
kansanperinteemme vanhemmista tontuista ja tonttutarinoista. Kansanperinteessä tontut kuvattiin
usein lyhyinä ja niillä oli päässään suippolakki, Saure sanoo.
Ulkonäön lisäksi tämän päivän tontut ja entisajan tontuilla oli tärkeä rooli moraalinvartijoina.
– Tonttu on ollut moraalinvartija. Saunassa ei ole saanut metelöidä liikaa, ettei saunatonttu ole
suuttunut. Nykyään joulun alla lapsien pitää olla kiltisti, koska tontut kurkkivat ikkunoista. Nämä
kyllä yhdistyvät ikiaikaiseen suomalaiseen tonttuperinteeseen.
Korvatunturille tontut muuttivat suomalaisen radio-persoona Markus Raution mukana.
– Markus-setä sanoi Ylen lasten tunnilla vuonna 1927, että joulupukki ja tontut häärivät
Korvatunturilla. Hän sanoi myös, että Korvatunturille voi lähettää lahjatoiveita ja että pukki lähtee
poron vetämänä jakamaan lahjoja. En tiedä, onko hän keksinyt ne, mutta ainakin hän vakiinnutti
nämä perinteet, Saure sanoo.
