Joulun suomalaiset perinneruuat ovat pitäneet pintansa pian kaksi sataa vuotta. Suomalainen joulupöytä on vakiintunut sen nykyiseen muotoon jo 1800-luvulla. Sieltä on lähtöisin moni muukin nykyjoulun perinne. Ensimmäiset joulutontutkin seikkailivat 1800-luvun lopulla. Samoihin aikoihin joulun perinteinen herkku riisipuuro ilmestyi suomalaisiin joulupöytiin.
– Puuro on hieno esimerkki siitä, kuinka perinteitä löydetään uudelleen. Jo ennen riisipuuroa Suomessa on ollut perinne, että joulupöydässä on joulupuuro. Ennen riisipuuroa pöydässä oli ohrapuuroa. Nyt ohrapuuroperinne ollaan löytämässä uudelleen, ja se on tekemässä osittain paluun suomalaisiin joulupöytiin, Helsingin yliopiston ruokailukulttuurin professori Johanna Mäkelä sanoo Verkkouutisille.
– Riisipuuron suosion yksi syy on aikoinaan varmasti ollut se, että se on tuontituote ja sillä tavoin hieman hienompi juttu. Riisipuuroa varten on pitänyt olla rahaa, jotta sitä on voinut ostaa kaupasta, hän jatkaa.
Toinen suomalaisen joulupöydän kunkku on kinkku. Tänä päivänä jouluna Suomessa syödään kinkkua yli kilon henkeä kohti.
– Paisti ei ole aina ollut sianlihaa, koska käsitykseni mukaan kinkku on vakiintunut suomalaisiin joulupöytiin vasta 1900-luvulla. Mutta jonkinlainen paisti on kuulunut olennaisena osana suomalaiseen joulupöytään, Mäkelä sanoo.
Peruna-, porkkana- ja lanttulaatikot ovat olleet osa suomalaista joulupöytää jo kahden sadan vuoden ajan.
Ruotsissa juodaan julmustia ja syödään lihapullia ja prinssinnakkeja. Ne eivät ole Suomeen asti levinneet, mutta moni perinneruoka on tullut Suomeen Ruotsin kautta. Yksi sellainen on piparkakku.
– Piparkakkuja on syöty Keski-Euroopassa jo keskiajalta lähtien. Suomeen piparkakut tulivat nekin 1800-luvulla, Mäkelä sanoo.
Moni suomalaisen joulupöydän perinneherkku on saanut alkunsa 1800-luvulta. Muualla Euroopassa perinteet saattavat olla sitäkin pidempiä. Mäkelän mukaan suomalaisessa joulupöydässä perinteisillä herkuilla on hyvin vahva asema.
– Suomessa tietyillä klassikoilla on vahva asema joulupöydässä. Pohjoismaiseen ja suomalaiseen joulupöytään kala kuuluu olennaisena osana. Suomessa on perinteisesti syöty säilöttyä kalaa joulupöydässä, Mäkelä sanoo.
Mäkelä nostaa esimerkiksi porkkalan. Porkkalalla tarkoitetaan eräänlaista vegaanista kylmäsavulohta.
– Suomalaiseen ruokakulttuuriin liittyvien perinteiden myönteinen asia on, se että monista ruuista, jotka mielletään perinteiseksi on tänä päivänä tehty erilaisiin ruokavalioihin sopivia versioita. Se kertoo isosti siitä, että meillä on aika jouluruokapöytään kuuluvia klassikoita, joita ilman suomalaiset eivät voi elää.
Suomessa eli 1900-luvun alkuun asti myös vahva oluen panemisen perinne. Suomen vahvat olutperinteet melkein katosivat 1900-luvun aikana. Viime vuosina uudelleen herännyttä pienpanimojen nousua hän tervehtiikin ilolla.
– Suomalainen joulupöytä on pysynyt samanlaisena, muuta se on myös muuttunut. Joulu ei ole enää samanlainen ylensyönnin juhla kuin aiemmin, mutta suomalaisen joulupöydän juuret ovat pidemmällä. Perinteinen suomalainen joulupöytä on käytännönläheinen. Se on alun perin koostunut niistä aineista, joita on ollut joulun aikaan tarjolla, kuten esimerkiksi juureksista.
