Palkansaajien verotus kiristyy ensi vuonna. Vuonna 2025 suomalaisen keskituloisen verotus on kireämpää kuin koskaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Elinkeinoelämän valtuuskunnan, EVA:n johtavan veroasiantuntijan Emmiliina Kujanpään mukaan kyseessä onkin myrkyllinen verococktail suomalaisten ostovoimalle.
Tämä on huono uutinen tilanteessa, jossa Suomen talouden odotetaan nousevan ja yhtenä syynä Valtiovarainministeriö uskoo yksityisen kulutuksen kääntyvän nousuun. Keskituloisten verotus kiristyy, mutta pienituloisten laskee. Suomalainen verotus ei asiantuntijan mukaan kannusta tekemään töitä. Keskituloiselta saatetaan EVA:n laskelman mukaan verottaa jopa puolet tuhannen euron lisäansioista.
Työn tarjontaa on pyritty lisäämään, mutta verotuksen vaikutus on siihen päinvastainen. Emmiliina Kujanpään mukaan suomalainen verotus lannistaa, ja kireä verotus johtaa siihen, että suomalaiset tekevät vähemmän töitä.
– Ekonomisteilla on erilaisia tulokulmia asiaan. Kysymys on verotuksen vaikutuksesta ihmisten käyttämiseen. Jos tuloista jää vain puolet jää käteen, niin silloin on monella pohdinnan paikka, että kannattaako lisätyötä tehdä, Kujanpää sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Verotus kannustaa tällä hetkellä jäämään kotiin.
– Lyhennetyn työviikon kustannus muodostuu silloin aika paljon pienemmäksi, kun lisätyöstä
perittävä vero on niin kireä, että työajan lyhentäminen ei kauheasti viekään käteen jäävistä tuloista
pois.
”Lisätyöllä ei pysty paikkaamaan omaa talouttaan”
Emmiliina Kujanpään mukaan tämä saattaa johtaa siihen, että sen lisäksi, ettei lisätyötä oteta vastaan niin korkea verotus ei houkuta etenemään työuralla.
– Ylennyksen vastaanottaminen tarkoittaa raskaampia vastuita. Mutta jos palkankorotuksesta ei jää käteen kuin alle puolet, niin se vaikuttaa henkilön päätöksentekoon siitä, ottaako vaativamman työn vastaan vai ei. Tämä korostuu varsinkin sellaisissa tilanteissa, joissa ihminen voi valita oma työntekonsa määrän.
Kujanpää muistuttaa, että tekemättömästä työstä ei makseta myöskään yhtään euroa valtion kassaan. EVA:n kyselyn mukaan suomalaiset olisivat valmiita tekemään lisätöitä, jos se olisi kannattavampaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
– Evan arvo ja asennetutkimuksessa kysyttiin suomalaisilta, että kannustaisiko ansiotuloverotuksen keventäminen tekemään lisää töitä. Yrittäjät ja opiskelijat, jotka pystyvät vaikuttamaan omaan työntekonsa määrään joustavasti, niin heistä keskimääräistä suurempi osa ilmoitti halukkuudestaan lisätöiden tekemiseen. Vakituisessa työsuhteessa oleva henkilö ehkä miettii sitä, että tekeekö kokopäiväistä tai kannattako ottaa vastaan ylitöitä, Kujanpää sanoo.
– Työntekoa lisäämällä on kovin vaikea parantaa omaa varallisuusasemaansa. Kun inflaatio nousi ja asuntolainojen korot nousivat nopeasti, niin omaa taloutta on ollut kovin vaikea paikata lisätyötä tekemällä, Kujanpää sanoo.
Mallia Ruotsista
Veroasiantuntija kehottaakin, että Suomen tulisi ottaa mallia Ruotsista. tuloverotusta kevennettiin vuonna 2020 ja uudemman kerran ansiotuloverotusta kevennetään vuonna 2025.
– Ruotsi kevensi korkeampia marginaaliveroja ja siellä on todettu, että veronkevennykset ovat rahoittaneet itse itsensä. Suomessa ongelmana on se, että vaikutukset näkyvät viiveellä. Aika voi olla liian pitkä poliittiselle päättäjälle. Julkisen talouden tilanne on hankala ja kun siinä yhteydessä menoja leikataan, niin poliittisesti on vaikeata keventää verotusta, Kujanpää sanoo.
Verotulot ovat iso osa valtion tuloja. Tässä suhdanteessa veroremontin tekeminen on vaikeaa, mutta Kujanpää sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan remontti voisi rahoittaa itse itsensä. Etlan mukaan useat tutkimukset osoittavat, että rajaveroasteen lasku lisää taloudellista aktiviteettia. Sen seurauksena talouden kantokyky paranee.
– Verotus on ensi vuonna korkeammalla tasolla kuin mitä se on olut viimeisen kymmeneen vuoteen. Olemme Suomessa tilanteessa, jossa veronkiristysvara on käytetty aivan tappiin asti. Vaikka julkista taloutta pitää tasapainottaa, niin käytössä pitää olla muut keinot kuin veronkiristykset, Kujanpää sanoo.
