Venäjän varjolaivastoon kuuluu arviolta ainakin 400 alusta. Niiden omistussuhteita ja jälkiä peitellään rivakasti.
Porkkalan edustalle pysäytetty Eagle S on ollut vuodesta 2006 vuoteen 2012 nimeltään FR8 Pride ja vuodesta 2012 vuoteen 2015 LR Mimosa. Vuonna 2017 se liikennöi vähän aikaa nimellä Nonni Ritscher, kunne siitä tuli Norstar Intrepid. Vasta heinäkuussa 2023 sen nimeksi vaihdettiin Eagle S.
On sinänsä tavallista, että omistajan vaihtuessa vaihtuu myös aluksen nimi. Mutta Eagle S:n ja usean muun aluksen omistussuhteet ansaitsevat läpivalaisua.
Heinäkuussa 2023 öljytankkerin osti Arabiemiraattien vapaakauppa-alueelle Meydaniin samoihin aikoihin rekisteröity yhtiö. Caravella LLC-FZ -yhtiö on perustanut verkkosivunsakin samana päivänä. Tämä postilaatikkoyhtiö omistaa vain yhden aluksen: uudelleen nimeämänsä Eagle S:n.
Kesällä merenkulkualaa seuraava Lloyd’s List -julkaisu kertoi, että Eagle S kuuluu Venäjän varjolaivaston Cookin saarille rekisteröityyn 26 vanhahkon tankkerin ryhmään, jotka on rekisteröity anonyymeille postilaatikkoyhtiöille. Saman ryhmän aluksista ainakin neljä on julkaisun mukaan Britannian ja EU:n pakotelistoilla.
Yhteisenä nimittäjä aluksille on niiden ISM- eli turvallisuusjohtamissertifioinnista vastannut intialainen Peninsular Maritime -yhtiö. Lloyd’s List mainitsee, että sen tietojen mukaan Peninsular Maritimen hallinoimista 12 aluksesta ainakin kahdeksan voidaan määritellä kuuluviksi Venäjän varjolaivastoon, ja niiden tehtävänä on venäläisen öljyn kuljettaminen.
Eagle S liittyy ainakin neljään Ison-Britannian ja EU:n pakotteiden kohteiksi joutuneeseen öljytankkeriin. Nämä olivat kesällä nimiltään Canis Power, Galian 2, Ocean Amz ja Vela Rain. Lisäksi Peninsular Maritimen hallinnoimissa aluksissa on myös Sinar G, jonka omistajana on Lloyd’s Listin mukaan heinä-elokuussa 2023 vilahtanut Eagle S:n nykyinen omistaja Caravella.
Lokakuussa brittiläinen talouslehti Financial Times (FT) sukelsi vielä syvemmälle varjolaivaston labyrinttiin. He havaitsivat, että Venäjän öljy-yhtiö Lukoilin logistiikkayksikkö on käyttänyt erästä brittiläistä kirjanpitäjää hankkimaan Canis Power -nimisen tankkerin sekä 24 muuta laivaa ajanjaksolla lokakuu 2022 – elokuu 2023. Hankintoihin kului yhteensä yli 700 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria.
Jokaiselle alukselle merkittiin eri omistajayhtiö. Brittiläinen kirjanpitäjä John Ormerod perusti Marshallin saarille yrityksen, jonka kautta perusti lisää yrityksiä, joilla rekisteröi aluksia Cookin saarille. FT havaitsi, että varat tankkerien hankintaan tulivat Lukoilin mutkan kautta omistamalta, Dubaihin rekisteröidyltä Eiger Shipping DMCC -yhtiöltä.
Nämä 25 alusta siirtyivät kuljettamaan öljyä Venäjältä heti, kun ne olivat siirtyneet John Ormerodin verkoston omistukseen. 97 prosenttia alusten lastista oli venäläistä öljyä, ja tästä öljystä 82 prosenttia tuli nimenomaan Lukoililta.
Nämä 25 tankkeria, joiden joukossa ei mainita Eagle S -alusta, olivat lokakuussa FT:n arvion mukaan kuljettaneet Venäjältä noin 120 miljoonaa barrelia öljyä sen jälkeen, kun ne hankittiin osaksi varjolaivastoa. Lastin kokonaisarvoksi FT arvioi yli seitsemän miljardia dollaria.
Brittiläinen John Ormerod on luopunut 25 tankkeria omistaneesta Marshallin saarten yritysverkostosta syyskuussa 2023. Se siirrettiin pakistanilaisen DTA Maritime -konserniin liittyvälle Syed Zafar Tahirille, joka käyttää myös nimeä Syed Zafar Tahir Rizvi. DTA:n enemmistöomistaja on John Ormerodin vanhan pakistanilaisen ystävän Muhammad Tahir Lakhanin vaimo. Syed Zafar Tahir puolestaan on DTA Maritimen vanha liikekumppani.
Eräitä verkoston omistajayhtiöitä on saatu lisättyä ainakin Britannian pakotelistoille joulukuussa 2023. Mutta koska toiminnan tarkoituksena on nimenomaan peittää venäläinen alkuperä, muuttuvat tankkerien omistajatahot sekä nimet rivakasti. Esimerkiksi aiemmin mainittu, pakotteiden kohteeksi määrätty Canis Power -tankkeri on nykyään nimeltä N Cerna. Cookin saarten sijaan se on rekisteröity Barbadokselle.
Eagle S:n omistajatahon, dubailaisen luksushotellin toimistosiipeen rekisteröidyn postilaatikkoyhtiö Caravelle omistuksessa kipaissut tankkeri nimeltä Sinar G on edelleen Sinar G. Se on lähtenyt Venäjän Laukaansuun satamasta 18. joulukuuta ja kulkenut Suomenlahden ja Itämeren läpi. Viimeisin julkinen paikannustieto aluksesta on joulupäivältä, jolloin se oli kulkenut Englannin kanaalin läpi. Sinar G on nykyään rekisteröity Panamaan. Se on ilmoittanut määränpääkseen Aruban.
Tapaninpäivänä 26. joulukuuta Lloy’d List kertoi Eagle S:n pysäyttämistä käsittelevässä uutisessaan, että Eagle S löytyy Peninsular Maritimen lisäksi myös toisen intialaisen yrityksen sivuilta. Uniocean Marine Services -yritys listasi sivuillaan kalustokseen myös pakotelistatun N Cernan eli entisen Canis Powerin, verkostoon linkittyvän Sinar G:n sekä 13 muuta varjolaivaston tankkeria.
Perjantaina 27. joulukuuta sekä Eagle S, Sinar G että useita muita pakotelistauksen jälkeen nimeä vaihtaneita varjolaivaston aluksia oli kuitenkin kiireesti poistettu Uniocean Maritime Servicesin sivuilta.
Voit verrata sivujen nykyistä versiota ja arkistoversiota tapaninpäivältä näistä linkeistä.
Nykyinen versio 27.12.
Arkistoversio 26.12.
