Pohjoiskorealaisten joukkojen liittyminen Venäjän Ukrainaa vastaan käymään hyökkäyssotaan korostaa amerikkalaistutkija, tohtori Agnia Grigasin mukaan sodan yhä globaalimpaa luonnetta. Samaan aikaan Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi lähettää vahvan viestin siitä, että Euroopan on oltava valmis kantamaan yhä enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan ja otettava entistä keskeisempi rooli Ukrainan tukemisessa.
Liettuan uusi, joulukuussa 2024 virkaansa astunut hallitus on Atlantic Council -ajatushautomossa työskentelevän liettualaistaustaisen tutkijan mukaan näistä haasteista erityisen tietoinen.
– Liettua sijaitsee demokraattisen maailman itärajalla lähellä Venäjää ja kuuluu sekä Natoon että Euroopan unioniin. Kolmesta Baltian maasta suurimpana Liettua on lännen ja Putinin voimistuvan autoritaarisen välisen geopoliittisen kamppailun etulinjassa, Grigas kirjoittaa analyysissaan.
Liettuan presidentti Gitanas Nausėda varoitti joulukuussa 2024 Venäjän, Valko-Venäjän, Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean vahvistuvasta ”pahan akselista” ja kehotti länttä säilyttämään yhtenäisyytensä sen muodostamaa uhkaa vastaan.
Kansallisen turvallisuuden vahvistaminen on Grigasin mukaan yksi Liettuan uuden hallituksen tärkeimmistä prioriteeteista. Maan puolustusmenot ovat jo nyt yli kolmen prosentin tasolla bkt:sta, ja pääministeri Gintautas Paluckasin hallitus on ilmoittanut nostavansa ne 3,5 tai jopa neljään prosenttiin.
– Tämä nostaisi Liettuan huomattavasti useimpia muiden Naton jäsenmaiden edelle kansallisen puolustusbudjettinsa suhteen. Silti Liettuan puolustusmenot ovat edelleen sekä absoluuttisesti että suhteellisesti pienet, Grigas sanoo.
Vaikka menojen nykytaso on jo yli kolme prosenttia bkt:sta, se tarkoittaa vain noin 2,5 miljardia euroa, kun Venäjän sotilasmenot nousevat tänä vuonna jo 6,3 prosenttiin bkt:sta eli noin 122 miljardiin euroon, hän muistuttaa.
– Vuoden 2024 jälkipuoliskolla tehty tutkimus osoitti, että Liettuan hallituksen olisi nelinkertaistettava maan puolustusmenot, jotta se voisi hankkia riittävästi aseita ja luoda tarvittavan infrastruktuurin torjumaan Venäjän hypoteettista hyökkäystä 10 päivän ajan, kunnes Nato- liittolaiset ehtivät täysipainoisesti mukaan, hän toteaa.
Presidentti Nausėda onkin hänen mukaansa esittänyt, että Liettua käyttäisi puolustukseen jatkossa vähintään 5,5 prosenttia bkt:sta.
– Useimmat tarkkailijat ovat yksimielisiä siitä, että kattavan kansallisen puolustusstrategian luominen ja riittävien resurssien osoittaminen sen toteuttamiseen on Liettuan ainoa keino tuottaa pelote Kremliä vastaan. Se tulee todennäköisesti kalliiksi, mutta kalleimmatkin pelotteet ovat halpoja verrattuna niihin kustannuksiin, joita Venäjän hyökkäyksen kauheuksista koituisi, Grigas painottaa.
