Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä julkaisi loppumuistionsa keskiviikkona. Työryhmä on pohtinut, miten toimeentulotuen velvoittavuuden toteutumista voitaisiin vahvistaa.
Työryhmä arvioi, että lainsäädäntöä voisi muuttaa siten, että toimeentulotuen perusosan alentaminen olisi mahdollista myös käytännössä kertaluonteisten laiminlyöntien tilanteissa. Myös ensisijaisten etuuksien hakematta jättäminen voisi jatkossa olla perusosan alentamisen peruste. Lisäksi perusosan alentamisen toimeenpanoa voisi sujuvoittaa.
Työryhmän mukaan velvoite ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi voitaisiin jatkossa kohdistaa kokoaikatyön hakemiseen, jolloin se olisi perusosan alentamisen uhalla velvoittavaa myös silloin, kun työkykyinen työllinen ei työskentele täysipäiväisesti, yritystoiminta ei ole kannattavaa tai opintoihin ei ole mahdollista saada opintotukea.
Vuonna 2023 toimeentulotukea myönnettiin 263000 kotitaloudelle ja 387000 henkilölle. Koko väestöstä tämä oli 7 prosenttia. Vuonna 2023 toimeentulotuen menot olivat yhteensä 778 miljoonaa.
– Toimeentulotuki on alkujaan tarkoitettu väliaikaiseksi ja viimesijaiseksi toimeentulon turvaksi kaikista vaikeimmissa tilanteissa. Ihmisellä on oikeus tuen tarpeensa mukaan saada elämäntilanteeseensa sopivia etuuksia ja palveluita. Muistiossa tarkastellut toimenpiteet vahvistaisivat toimeentulotuen roolia viimesijaisena ja väliaikaisena etuutena ja tukisivat varhaisempaa puuttumista ennen toimeentulotuen saannin pitkittymistä, työryhmän puheenjohtajana toiminut osastopäällikkö Liisa Siika-aho sanoo tiedotteessa.
Perustoimeentulotuen tarve on suurin yksin asuvilla ja nuorilla. Erityisesti 18–24-vuotiaat ovat yliedustettuina tuen saajissa. Toisaalta nuoret saavat yleensä tukea vain lyhyen aikaa.
Työryhmä arvioi, että kuntien rahoitusosuutta nuorten toimeentulotukimenoista on mahdollista kasvattaa. Nuoria 18–25-vuotiaita toimeentulotuen saajia on kuukausittain 24000–33000. Perustoimeentulotukea maksettiin 106000 nuorelle yhteensä 273 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Kunnan sadan prosentin rahoitusosuus voisi koskea sellaisia toimeentulotuen saajia, jotka ovat 18–25-vuotiaita eikä perheessä asu muun ikäisiä henkilöitä. Tällä hetkellä kuntien rahoitusosuus on 50 prosenttia.
Työryhmä on arvioinut myös mahdollisia toimenpiteitä, joilla uudistukselle asetettuihin säästötavoitteisiin voitaisiin päästä lyhyellä aikavälillä. Hallitusohjelmaan on kirjattu toimeentulotuen kokonaisuudistuksen osalta 70 miljoonan euron säästötavoite.
Toimeentulotuen velvoittavuuden vahvistamiseen liittyvillä toimenpiteillä voisi olla säästövaikutuksia tukikausien lyhentyessä. Perusosan alentamiseen liittyvän lainsäädännön tarkentaminen toisi toimeentulotuen säästöjä arviolta 24 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä toimeentulotukilain mukaan tulonsaajan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon 150 euroa kuukaudessa. Suojaosista on luovuttu myös muualla etuusjärjestelmässä. Ansiotulovähennyksen poisto säästäisi toimeentulotuen menoja vuoden 2026 tasossa noin 20 miljoonaa euroa.
Työryhmä on arvioinut myös vähäiseksi katsottavien ansiotulojen ja avustusten muuttamista täysimääräisesti huomioitaviksi tuloiksi. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, jossa lähtökohtaisesti kaikki tulot tulee ottaa huomioon. Avustusten muuttaminen huomioitavaksi tuloksi vähentäisi Kelan toimeenpanossa yksilöllisten tilanteiden selvittämiseen kuluvaa aikaa.
Työryhmän mukaan tulisi kuitenkin säilyttää mahdollisuus jättää toimeentulotukea saavan perheen nuoren kesäansiot ja alle 18-vuotiaan saamat vähäiset lahjat huomioimatta tulona. Vähäisten ansiotulojen ja avustusten huomioiminen täysimääräisesti tuottaisi säästöä vuoden 2026 tasossa noin 3 miljoonaa euroa.
Työryhmä on myös selvittänyt toimeentulotuen perusosan lievän pienentämisen mahdollisuutta. Toimeentulotuen perusosaan kohdistuvalla yhden prosentin leikkauksella saisi tarvittaessa aikaan säästöä noin 12 miljoonaa euroa.
– Toimeentulotuki on tarveharkintainen etuus ja yksilölliset elämäntilanteet on huomioitava jatkossakin. Koska toimeentulotuki on myös perhekohtainen toimeentulon turva, uudistuksessa tulee huomioida vaikutus lasten toimeentuloon, osastopäällikkö Liisa Siika-aho sanoo.
Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa eduskunnan edellyttämän toimeentulotuen kokonaisuudistuksen, joka vahvistaa henkilön itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana perusturvaan kuuluvana rahaetuutena.
Työryhmän muistiota on tarkoitus hyödyntää toimeentulotukilain kokonaisuudistuksen valmistelussa. Kokonaisuudistus valmistellaan ministeriössä keväällä 2025. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025. Hallituksen esityksen luonnoksesta järjestetään kuulemistilaisuus ja lausuntokierros keväällä 2025.
