Finanssivalvonta varoittaa finanssisektorilla olevista kiinteistöriskeistä.
– Suomen finanssisektorilla on merkittäviä kiinteistöalaan liittyviä luotto-, sijoitus- ja likviditeettiriskejä, jotka toimintaympäristön ennakoitua vakavampi heikkeneminen voisi tuoda pintaan. Kiinteistöalan riskejä vastaan sektoria ovat nykyisessä heikossa suhdannetilanteessa suojanneet muun muassa hyvä vakavaraisuus ja riskienhallinta, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa tiedotteessa.
Taustalla on kiinteistökaupan buumin katkeaminen vuoden 2022 puolivälissä aikaisempaa korkeamman korkotason sekä heikon taloustilanteen ja luottamusilmapiirin seurauksena. Ammattimaisen kiinteistökaupan kauppavolyymit ja vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat samalla, kun rakentaminen hyytyi.
Vaikka korkojen laskun myötä taloudessa ja kiinteistömarkkinoilla on ollut havaittavissa pieniä piristymisen merkkejä, kiinteistömarkkinoiden kehitykseen liittyy kuitenkin edelleen huomattavia alasuuntaisia riskejä.
Finanssivalvonnan mukaan Suomen talouden ennakoitua heikompi kehitys esimerkiksi geopoliittisten riskien toteutumisen vuoksi saattaisi lisätä konkursseja, työttömyyttä ja lomautuksia. Erityisesti kiinteistösektorin ja rakennusalan tilanne jatkuisi tällaisessa odotettua heikomman kehityksen skenaariossa haastavana.
Suomalaisten pankkien myöntämät asuntolainat ja muut kiinteistövakuudelliset lainat muodostivat 59 prosenttia kaikista kotitalous- ja yritysluotoista kesäkuussa 2024. Näiden luottojen toteutuneet luottotappiot ja ongelmaluottojen osuudet ovat säilyneet edelleen alhaisella tasolla, mutta luottoriskiltään merkittävästi kohonneiksi luokiteltujen luottojen määrä on kuitenkin kasvanut erityisesti rakennusalalla.
Pankit altistuvat kiinteistöriskeille myös lainojen kiinteistövakuuksien kautta. Kiinteistövakuuksien arvoja on viime vuosina laskettu enemmän kuin aiemmin. Finanssivalvonnan syksyllä julkaistun teema-arvion perusteella pankeilla on puutteita kiinteistövakuuksien arvostuskäytännöissä.
Pankkisektorin kiinteistöriskejä pienentävät ja niiltä suojaavat useat tekijät. Pankkien vakavaraisuus on säilynyt vahvana, minkä lisäksi esimerkiksi asuntolainanottajien takaisinmaksukykyä arvioidaan erilaisin stressilaskelmin ennen lainan myöntöä. Pankit myös aliarvostavat saamiaan vakuuksia ja suojaavat siten itseään annettujen asunto- ja kiinteistövakuuksien markkina-arvojen laskulta.
Finanssivalvonnan mukaan pankkien riskinsietokyky on myös osoittautunut vahvaksi erilaisissa viranomaisten tekemissä stressitesteissä, joiden skenaarioihin on sisältynyt myös oletus kiinteistöjen hintojen voimakkaasta laskusta.
Kiinteistörahastot ovat olleet merkittävä sijoittajaryhmä kotimaisilla kiinteistömarkkinoilla. Toisaalta ne kattavat vain noin 7 prosenttia Suomeen rekisteröityjen rahastojen nettoarvosta. Haastava kiinteistömarkkina on heijastunut avoimiin kiinteistörahastoihin erityisesti kasvaneiden lunastustoimeksiantojen myötä.
Tästä syystä avoimet kiinteistörahastot ovat vuodesta 2023 alkaen harventaneet rahastojen aukioloaikoja lunastuksille. Useat rahastoyhtiöt ovat joutuneet joko rajoittamaan tai keskeyttämään avointen kiinteistörahastojen lunastukset haastavan kiinteistömarkkinan seurauksena. Näiden toimenpiteiden avulla rahastot ovat välttyneet suurilta pakkomyynneiltä, mikä on osaltaan vakauttanut kiinteistömarkkinoita.
