Copernicus-ilmastopalvelu on vahvistanut vuoden 2024 olleen mittaushistorian lämpimin maailmanlaajuisesti. Se oli myös ensimmäinen kalenterivuosi, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti esiteollisen tason 1,5 asteella. Mittauksia on tehty vuodesta 1850 lähtien.
Maailmanlaajuinen keskilämpötila, 15,10 celsiusastetta, oli 0,72 °C korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden eli vuosien 1991–2020 keskiarvo. Viime vuoden keskilämpötila oli 0,12 °C korkeampi kuin vuonna 2023, joka oli aiemmin mittaushistorian lämpimin vuosi.
Tämä vastaa 1,60 celsiusasteen nousua suhteessa arvioituun esiteolliseen, eli vuosien 1850–1900, tasoon.
Myös Euroopassa 2024 oli ennätyslämmin vuosi, kun keskilämpötila oli 10,69 °C. Se on 1,47 °C korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo, ja 0,28 °C lämpimämpi kuin edellinen ennätysvuosi 2020.
Tiedot selviävät Copernicus-ilmastopalvelun julkaisemasta Global Climate Highlights 2024 -raportista. Raporttiin on koostettu ilmastotilastoja, jotka kertovat lämpötilan nousun lisäksi esimerkiksi merten lämpenemisestä, merijään vähenemisestä, kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvusta sekä helleaalloista ja rankkasateista.
Ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos on edelleen tärkein syy äärimmäisiin ilman ja meren pintalämpötiloihin. Myös ilmaston luonnollinen vaihtelu, esimerkiksi El Niño -ilmiö, nosti vuoden aikana havaittuja poikkeuksellisia lämpötiloja. Sen vuoksi Pariisin ilmastosopimukseen kirjattua 1,5 asteen rajaa ei katsota ilmastollisessa mielessä ylitetyksi.
Ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos on kuitenkin lämmittänyt planeettaa jo 1,3 asteella.
– Nopeasti kohoavat lämpötilat altistavat miljardit ihmiset yleistyville ja voimistuville sään ääri-ilmiöille sekä tarkoittavat ihmishenkien menetyksiä, infrastruktuurien tuhoutumista ja valtavia taloudellisia kustannuksia, sanoo Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja Hannele Korhonen.
Ilmastonmuutos teki Helsingistä 2,1 lämpimämmän kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutosta
Ilmatieteen laitoksen 2. tammikuuta julkaisemien tilastojen mukaan viime vuosi oli Suomessa tavanomasta lämpimämpi. Pohjois-Lapissa ja maan eteläosassa vuosi oli monin paikoin poikkeuksellisen lämmin. Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomaista suurempi.
Helsingin Kaisaniemessä viime vuoden keskilämpötila oli 7,8 astetta. Vuosi oli siten aseman 180-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin ja tasoissa vuoden 2015 kanssa. Helsingissä vain vuosi 2020 on ollut tätä lämpimämpi.
Ilmastonmuutos teki Helsingissä vuodesta 2024 noin 2,1 astetta lämpimämmän kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Todennäköisyys näin lämpimälle vuodelle on nykyilmastossa noin 140-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi.
Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään. Aihetta tutkitaan tällä hetkellä lisää Suomen Akatemian rahoittamassa CLAIMS-hankkeessa.
