Serbian asevoimien komentajan, kenraali Milan Mojsilovicin mukaan Serbia on irtisanonut useita Moskovan kanssa allekirjoitettuja aseiden hankintasopimuksia. Syyksi päätökselle hän ilmoittaa Moskovan vastaiset pakotteet.
– Mitä tulee Venäjän aseiden toimituksiin, ne ovat tällä hetkellä käytännössä mahdottomia. Olemme yrittäneet löytää nykytilanteelle ratkaisua diplomaattiteitse. Olemme irtisanoneet koko joukon sopimuksia ja lykänneet joitakin siinä toivossa, että valtioiden väliset suhteet maailmanlaajuisesti normalisoituisivat, Mojsilovic ilmoitti.
Serbian asevoimat pystyy yhä ostamaan neuvosto- ja venäläisvalmisteisen kaluston varaosia, koska niitä tuotetaan lisensseillä monessa maassa. Uutta kalustoa se ei kuitenkaan pysty hankkimaan Venäjältä.
Viime elokuussa Serbia perui venäläishävittäjien hankinnan, josta oli neuvoteltu vuodesta 2021 asti, ja osti Ranskasta 12 Dassault Rafalea 2,7 miljardilla eurolla. Niillä korvataan ikääntyneet MiG-29-hävittäjät.
Ranskalaishävittäjät valittiin, koska ne tarjoavat Mojsilovicin mukaan tarpeellisia kykyjä pitkälle ajanjaksolle. Kauppa merkitsi Serbian ilmavoimien radikaalin peruskorjauksen alkua, jossa täytyy muun muassa kouluttaa lentäjät ja organisoida infrastruktuuri uudelleen.
Rostehin toimitusjohtaja Sergei Tšemesov myönsi viime elokuussa, että moni venäläisen asejärjestelmän vientisopimus on katkennut sodan takia. Pakotteiden lisäksi syynä ovat Moskovan omat tilaukset, joiden takia on hänen mukaansa syntynyt huomattavan pitkä jonotuslista. Katkenneiden sopimusten arvo saattaa olla jo jopa 10 miljardia dollaria.
Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti SIPRIn mukaan Venäjän asevienti romahti 53 prosenttia vuosina 2019–23 verrattuna edelliseen viisivuotisjaksoon. Sen tuloksena Venäjän sijoitus maailman aseiden vientimaiden joukossa on pudonnut kolmanneksi ja sen osuus asekaupoista on kutistunut 11 prosenttiin. Yhdysvallat on yhä ykkösenä 42 prosentin osuudella ja Ranska toisena 11 prosentin osuudella. Yhdysvaltojen vienti on kasvanut 17 prosenttia ja Ranskan peräti 47 prosenttia viimeisellä tilastoidulla viisivuotiskaudella verrattuna edelliseen viisivuotisjaksoon.
