Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi Ylen aamussa, että puolustusliitto Natossa ja Euroopan unionissa suhtaudutaan rauhallisesti Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin puheisiin Grönlannista.
Hänen mukaansa Trumpin puheenvuorot otetaan vakavasti, mutta niihin suhtaudutaan maltillisesti.
– Sananvaihtoa on tietysti eri asioista käyty värikkäilläkin sanoilla, mutta totuus on monesti realistisempaa, Häkkänen totesi Ylellä.
– Mitä tulee Tanskan ja Grönlannin välisiin suhteisiin, ne ovat Tanskan sisäisiä kysymyksiä.
Häkkänen sanoi, että arktiseen alueeseen kohdistuu monenlaisia intressejä, jotka liittyvät esimerkiksi talouteen, turvallisuuteen, kriittisiin raaka-aineisiin ja logistisiin reitteihin.
Myös Kiinalla ja Venäjällä on intressejä arktisella alueella.
Alueen kasvava jännite on Häkkäsen mukaan yksi keskeisimpiä kysymyksiä Pohjoismaiden, USA:n ja Britannian puolustushallintojen yhteistyössä. Häkkänen sanoi, että myös USA:n kiinnostus arktiseen alueeseen on kasvanut voimakkaasti.
– Grönlanti ja muu arktinen alue on suoraan liitännäinen myös USA:n välittömiin turvallisuusintresseihin. Tämä ei ole mikään uusi asia, tämä on ollut erittäin merkittävän kiinnostuksen kohteena jo 50-luvulta lähtien.
Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poulsen myönsi torstaina, että Tanska ei ole panostanut riittävästi läsnäoloon Grönlannissa.
– Tämä on hyvin tuttua. Olemme Tanskan ja muiden Pohjois-Euroopan maiden kanssa keskustelleet arktisen alueen turvallisuuden ja puolustuksen järjestelyistä jo pidemmän aikaa, Häkkänen kommentoi kollegansa puheita.
– Tanskalla on tietysti koko aika kasvavaa painetta siihen, että kuinka he järjestävät valvontaa, läsnäoloa ja turvallisuutta myös heille kuuluvan Grönlannin alueen osalta. Tämä ei ole uusi asia. Resurssien tarve on tietenkin aika rajaton, mutta heillä on näitä toimenpiteitä ollut vireillä jo jonkin aikaa.
Nyt käytävä keskustelu voi kirittää Tanskaa.
– Saattaapi olla, että kun näitä lausuntoja katsoo, niin tässä varmasti asiat aika sujuvasti etenevät, Häkkänen totesi.