Julkinen keskustelu tuloeroista ryöpsähti käyntiin alkukuusta, kun perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kirjoitti aiheesta blogissaan.
Purran mukaan tuloerot eivät ole Suomessa ongelma ja ne ovat verrokkimaihin suhteutettuna pienet, koska tuloja tasataan voimakkaasti verotuksella ja tulonsiirroilla.
Ilta-Sanomien tuoreen kyselyn mukaan suomalaisten suurin huolenaihe on kansalaisten eriarvoistuminen ja tuloerojen kasvu. Tämän ilmoitti huolekseen 51 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Ovatko tuloerot kasvaneet?
Tilastokeskus julkaisi tuoreimman tulonjakotilaston joulukuussa. Sen mukaan tuloerot kaventuivat vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna.
Yleisin tuloeroja kuvaava tunnusluku on Gini-kerroin. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 Suomen suhteellisten tuloerojen Gini-kerroin oli 27,9, joka oli 0,7 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi.
Tuloerot ovat tällä hetkellä suunnilleen vuosituhannen vaihteen tasolla. Ne ovat kuitenkin suuremmat kuin 1990-luvun puolivälissä. Pienimmillään tuloerot ovat olleet 1980-luvun puolivälissä.
Suurimmillaan tuloerot ovat olleet vuosituhannen vaihteessa sekä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella.
Eriarvoisuuden tutkimukseen erikoistunut sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta muistutti Ilta-Sanomien haastattelussa, että Suomessa 1990-luvulla tapahtunut tuloerojen kasvu aiheutui korkeista optio- ja innovaatiotuloista, jotka liittyivät Nokia-ekosysteemiin. Tuloerojen kasvuun vaikutti myös pääoma- ja ansiotuloverotuksen erottaminen toisistaan 1990-luvun alussa.
Tuloerot ovat itse asiassa pysyneet suhteellisen muuttumattomina vuodesta 2010 alkaen. Korkeimmillaan ne olivat Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikaan vuonna 2022, jolloin Gini-kerroin oli Tilastokeskuksen mukaan 29,1.
Vuonna 2023 kaikkien tulokymmenysten reaalitulot alenivat korkean inflaation seurauksena. Tilastokeskuksen mukaan väestön pienituloisimman kymmenesosan tulojen keskiarvo aleni reaalisesti 4,7 prosenttia. Samaan aikaan suurituloisimman kymmenesosan tulot alenivat vielä enemmän: 6,3 prosenttia. Suurituloisten tuloja laski ennen kaikkea myyntivoittojen väheneminen, joka kohdentuu voimakkaasti tulojakauman yläosaan.
Suomen tuloerot vs. Eurooppa
Tilastokeskuksen ja Eurostatin Gini-kertoimet eroavat hieman toisistaan. Tilastokeskuksen erikoistutkija Veli-Matti Törmälehdon mukaan syynä ovat eri tietolähteet ja käsite-erot.
Törmälehdon mukaan kansalliset tiedot ovat tarkempia, koska ne eivät sisällä otannasta aiheutuvaa satunnaisvaihtelua.
Eurostatin ja OECD:n tiedot soveltuvat kansainvälisiin vertailuihin.
Eurostatin tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2023 Euroopan maista seitsemänneksi pienimmät tuloerot. Eurostatin tilastot antavat Suomelle Gini-kertoimen 26,6.
Suomea pienemmät suhteelliset tuloerot löytyvät Alankomaista, Norjasta, Tsekistä, Belgiasta, Sloveniasta ja Slovakiasta.
Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Itävallassa tuloerot ovat Suomea suuremmat. Virossa Gini-kerroin oli Eurostatin mukaan viime vuonna 31,8.
Vuonna 2023 EU:n 27 jäsenmaan Gini-kertoimien keskiarvo oli 29,6. Kun tarkastellaan euroalueen 20 jäsenmaan keskiarvoa, on luku hieman suurempi: 29,8.
Tämän osalta Suomi pärjää siis hyvin vertailussa EU:n ja euroalueen jäsenmaihin: Suomessa on pienemmät tuloerot kuin EU:ssa ja euroalueella keskimäärin.
Suurimmat tuloerot löytyvät Turkista ja Bulgariasta.
OECD-maissa hajonta on vielä suurempaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuloerot ovat olleet jatkuvasti selkeästi Suomea korkeammalla tasolla.
Tätä havainnollistaa esimerkki: tutkimuksen mukaan vuonna 2022 yhdysvaltalaiset toimitusjohtajat ansaitsivat keskimäärin 344 kertaa tavallista palkansaajaa enemmän. Vertailuksi vuonna 1965 toimitusjohtajat ansaitsivat USA:ssa keskimäärin 21 kertaa enemmän kuin tavalliset palkansaajat.
Sosiaaliturvamuutosten vaikutukset
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on arvioinut hallituksen tekemien sosiaaliturvamuutosten vaikutuksia kotitalouksille.
STM:n arvion mukaan koko väestöstä vajaat puolet, noin 44 prosenttia, kuuluu kotitalouksiin, joissa vuosien 2024-25 muutokset kasvattavat käytettävissä olevia tuloja vähintään yhdellä prosentilla.
Runsas kolmannes, noin 38 prosenttia, väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden käytettävissä olevat tulot eivät käytännössä muutu. Noin 19 prosentilla väestöstä käytettävissä olevat tulot pienenevät vähintään yhdellä prosentilla. Huomattavampia eli vähintään 5 prosentin tulonmenetyksiä kohdistuu noin 7 prosenttiin väestöstä.
Käytettävissä olevien tulojen pieneneminen on STM:n mukaan selvästi yleisintä 18–24-vuotiaissa. Tulosta selittää opiskelijoiden suuri osuus ikäryhmässä.
Pienituloisia yli 730 000
Professori Juho Saari muistuttaa IS:lle, että suomalaisten huoli eriarvoisuudesta ei ole uusi ilmiö, vaan se kumpuaa jo 1970-luvulta asti, josta alkaen kyselyiden aikasarjoja on saatavilla.
Eurostatin käyttämä pienituloisuuden määritelmä on, että henkilön tulot ovat korkeintaan 60 prosenttia suhteessa vuosittaiseen mediaanituloon.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 pienituloisuuden raja oli yhden hengen taloudelle 17660 euroa vuodessa eli nettona 1470 euroa kuussa. Vuonna 2023 Suomessa oli 736 806 pienituloista henkilöä. Osuus oli sama kuin vuotta aiemmin.
Pienituloisten osuus väestöstä oli 13,4 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan pienituloisten määrässä ei ole ollut merkittävää vaihtelua viimeisten 15 vuoden aikana.
Suomi pärjää EU-vertailussa
Eurostatin tilastoissa Suomen pienituloisten osuudeksi on merkitty 12,2 prosenttia väestöstä.
EU:n 27 jäsenvaltiossa keskimäärin 16,2 prosenttia väestöstä oli vuonna 2023 pienituloisia. Eniten pienituloisia on Latviassa ja Virossa (22,5 prosenttia väestöstä).
Euroalueen 20 jäsenmaassa pienituloisia on keskimäärin 16,4 prosenttia väestöstä.
Suomessa pienituloisten suhteellinen määrä on Eurostatin mukaan Euroopan maiden viidenneksi pienin: pienituloisia on suhteessa vähemmän Tsekissä, Tanskassa, Irlannissa ja Norjassa.
Haittaavatko tuloerot talouskasvua?
Purra kirjoitti blogissaan myös, että liian alhaiset tuloerot kertovat kannustinongelmista.
– Matalilla palkkatasoilla työ ei kannusta sosiaaliturvaan nähden, ylemmillä lisätyön tekeminen tai yleneminen ei välttämättä houkuta verotuksellisista syistä. Pelkällä työnteolla on Suomessa vaikea vaurastua. Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa tuloerot ovat matalat ja tälle on laaja ja vankka kannatus – mutta vastaavasti monien arvioiden mukaan liian pienet tuloerot ovat myös ongelma.
Eräät poliitikot ja tutkijat kritisoivat Purraa tuloerojen vähättelemisestä.
Tuloeroista ja niiden suhteesta talouskasvuun on kirjoittanut aiemmin muun muassa Suomen johtava talousvaikuttaja Björn Wahlroos. Hän julkaisi vuonna 2015 kirjan Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta (Otava). Siinä Wahlroos käsittelee muun muassa virheellistä oletusta siitä, että tuloerot haittaisivat talouskasvua.
– Miksi ketään pitäisi palkita hyvästä suorituksesta, jos se olisi lopulta ollut vain pois joltakulta toiselta? Suoritusperusteisten palkkojen oikeutus perustuu olettamukseen, että kannustimet kasvattavat jaettavissa olevaa kokonaistuotosta ja sillä tavoin viime kädessä vaurastuttavat kaikkia, Wahlroos perustelee kirjassa.
Wahlroosin mukaan inhimillisen pääoman nopea kasvu ja muuntaminen kaupankäyntikelpoiseksi ovat luultavasti tärkein yksittäinen selitys ylimpien tuloryhmien vaurastumiselle, joka on ollut seurausta informaatioteknologian ja rahoitusalan vallankumouksesta.
– Kaikkein tärkein argumentti talouskasvun puolesta on lopulta hyvin yksinkertainen. Talouskasvu lisää tuloja, ja tulojen kasvu tavallisesti kasvattaa kaikkien tuloja, hän huomauttaa.
Wahlroosin mukaan taloudellisen tasavertaisuuden puolustajien päävihollisia ovat nykyään eteenpäin pyrkivät liike-elämän ja rahoitusalan ammattilaiset ja johtajat.
– Vaikka suurin osa heistä on ansainnut vaurautensa äärimmäisen kilpailluilla markkinoilla, heidän keräämänsä huikeat tuotot tekevät heistä helppoja arvostelun kohteita. Suurin osa ihmisistä ei voi ymmärtää, että joku toinen voi olla tuhat- tai jopa kymmentuhatkertaisesti toista tuottavampi. Silti juuri tästä nykypäivän tuloeroissa on pitkälti kysymys, Wahlroos kirjoittaa teoksessaan.