Suomen kaksi suurinta kauppaketjua ilmoitti vuoden vaihteessa laskevansa tuotteidensa hintoja. Siinä sivussa leikataan myös monen ruokatuotteen hintaa.
Suomalaisten ostovoimaa on kuritettu viime vuosina. Se on vaikuttanut suomalaisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Pandemian aikana suomalaiset panostivat laatuun. Se ei ole enää niin tärkeä tekijä.
– Hinnalla on iso merkitys valintakriteerinä. Kuluttajista on tullut entistäkin hintakeskeisimpiä ja se on keskeinen asia, joka ohjaa kulutuskäyttäytymistä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi Verkkouutisten haastattelussa.
Kauppa on herännyt tilanteeseen. S-ryhmä ilmoitti laskevansa Prismoissa ja S-marketeissa kaikkien Xtra-tuotteidensa hintoja sekä joidenkin merkkituotteiden hintoja. Yhteensä 600 tuotteen hinta laskee. Kesko ilmoitti pian S-ryhmän jälkeen laskevansa 1200 tuotteen hintaa.
Jyrki Niemen mukaan suurten kauppaketjujen peliliikkeet ovat osoitus siitä, että kaikesta huolimatta Suomessa hintakilpailu toimii.
– Inflaation hellittäessä kaupoilla on mahdollisuus tuoda hintoja alaspäin. Odotimme tämänkaltaisen kehityksen alkavan vahvemmin jo viime vuonna, mutta näyttää siltä, että hintakilpailu alkaa nyt, Niemi sanoo.
– Näyttää siltä, että kilpailu markkinaosuuksista tiukkenee. Se johtaa siihen, että kaikilla ryhmillä on painetta laskea hintoja.
Ruoan hinta pysyi viime vuonna paikallaan
Ruoan hinnan piti kääntyä laskuun jo viime vuonna. Luonnonvarakeskus ennusti laskun alkavan jo viime vuonna. Niemi ennusti Verkkouutisten haastattelussa, että ruoan hinta voisi laskea yksin vuoden 2024 keväällä kahdesta kolmeen prosenttia.
Toisin kuitenkin kävi. Ruoan hinta ei koko vuoden aikana oikeastaan laskenut eikä noussut vaan pysyi keskimäärin paikallaan. Miksi ruoan hinta käyttäytyi eri tavalla kuin tutkijat arvelivat?
– Ennusteet eivät viime kevään 2–3 prosentin ruoan hinnan laskusta eivät menneet kohdalleen. Hinnat pysyivät koko viime vuoden aika lailla vuoden 2023 tasolla. Hinnan nousu siis pysähtyi, mutta hinnat eivät kääntyneet laskuun, Jyrki Niemi sanoo.
– Suomen hintakehitys ei ole poikkeuksellinen verrattuna muihin Euroopan maihin. Itse asiassa muualla Euroopassa hinnat joissakin maissa lähtivät taas vuoden 2024 lopussa nousuun. Syynä osaltaan oli varmasti se, että maailman markkinoilla ruoka raaka-aineiden hinnat olivat nousussa. Maailman markkinoilla ruoan hinta oli alhaisimmillaan tammi-helmikuussa.
Suomessa ruoan hinta on noussut vähemmän kuin muissa EU-maissa
Jyrki Niemi muistuttaa, että 600 ja 1200 tuotteen hintojen lasku saattaa kuulostaa suurelta määrältä. Se on kuitenkin vain pieni osuus kauppojen koko valikoimasta.
– Kaupoissa on noin 20 000 tuotteen valikoima. Alennukset kohdistuvat edelleenkin varsin rajattuun määrään tuotteita.
Suomessa on kaksi suurta kauppaketjua. Lidl on määrätietoisesti puskenut markkinoille ja saanut osuuksia kahdelta suurelta Keskolta ja S-ryhmältä. Suomalainen järjestelmä poikkeaa monesta muusta maasta, ja se onkin saanut kritiikkiä osakseen.
Ruoan hinnan suhteen näyttää kuitenkin siltä, että suomalainen järjestelmä toimii. Suomalainen kuluttaja on kärsinyt Niemen mukaan kohonneesta ruoan hinnasta hämmästyttävän vähän, jos vertaa muihin eurooppalaisiin maihin.
Suomi ja Luxemburg ovat EU-maita, jotka erottuvat tilastoissa positiivisella tavalla edukseen.
– Kolmen vuoden sihdillä tarkasteltuna hinnat ovat nousseet vähiten näissä maissa. Suomessa hinnat ovat vuoden 2022 tammikuusta nousseet 18 prosenttia. Keskimääräinen hintojen nousu EU-alueella on ollut 26 prosenttia, Niemi sanoo.
Viime vuoden hintojen pysähtyneisyys yllätti tutkijat. Millaista hintakehitystä ruoan hinnalle Jyrki Niemi uskaltaa tälle vuodelle ennustaa?
– En kovin suurta. Uskoakseni tänä vuonna laskevat sen viime vuodelle ennustetut kahdesta kolmeen prosenttia, Niemi sanoo.
