Suomalaisen viileyden valjastaminen aseeksi on tehnyt lyhyessä ajassa vaikutuksen eurooppalaisiin, kirjoittaa Ranskan kokeneimpiin ulkomaantoimittajiin lukeutuva Sylvie Kauffmann Le Monde -lehdessä.
Viranomaisten päättäväinen mutta niukkasanainen reaktio joulupäivänä tapahtuneeseen merenalaisen infrastruktuurin vahingoittamiseen saattoi hänen mukaansa tulla joillekin yllätyksenä, mutta ei maassa, jolla on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
– Kun on pysäytettävä venäläisestä satamasta tuleva öljytankkeri, jota epäillään kaapeleiden katkaisemisesta, sanoja ei tuhlailla. He vain nousevat alukselle, kirjeenvaihtajana muun muassa Moskovassa, Washingtonissa ja Varsovassa toiminut Kauffmann toteaa.
Itämeren alueella tiedetään hänen mukaansa hyvin, että merenalaisesta energia- ja tietoliikenneinfrastruktuurista on tullut kohde hybridisodassa, jota Venäjä käy Eurooppaa vastaan Ukrainaa vastaan käymänsä kineettisen hyökkäyssodan rinnalla.
– Tuskin kuluu viikkoakaan ilman, että joku Euroopan johtajista viittaisi tähän hyökkäysten muotoon. Maanantaina 6. tammikuuta presidentti Emmanuel Macron puhui suurlähettiläille uhan kiihtymisestä ja muuttumisesta ja luetteli Venäjän Euroopassa harjoittaman hyökkäyksen eri ilmentymiä, kuten yrityksiä horjuttaa Moldovan ja Romanian vaaliprosessia ja tulosten väärentämistä Georgiassa, Kauffmann jatkaa.
Samaan ilmiöön kuuluu hänen mukaansa siirtolaisten vyöryttäminen laittomasti rajan yli Puolaan, Liettuaan ja Suomeen. Marraskuussa 2024 Naton pääsihteeri Mark Rutte syytti Venäjää yhä intensiivisemmästä hybridihyökkäyskampanjasta, jossa sekaannutaan demokraattisiin prosesseihin, mutta myös toteutetaan teollista sabotaasia ja väkivallantekoja.
– Syyllisyys ei ole aina selvästi osoitettavissa, mutta aina kun tekijät on pidätetty tai tunnistettu, operaatio on jäljitetty Venäjän salaisiin sotilas- tai siviilitiedustelupalveluihin GRU:hun tai FSB:hen. Die Zeit -lehden mukaan Moskovan tavoitteena on testata Nato-maiden puolustuskykyä, hakea niiden infrastruktuurin heikkoja kohtia, ylikuormittaa tutkintaa ja luoda kaaosta. Mitä enemmän iskut kylvävät epäilyksiä ja epävarmuutta, sitä parempi, Kauffmann toteaa.
Naton pääsihteeri Mark Rutte näkee hänen mukaansa Venäjän hybridi-iskut Ukrainan sotarintaman laajentumisena kohti Itämeren aluetta ja läntistä Eurooppaa.
– Tämä kuuluu varmasti Naton perussopimuksen 4. artiklan soveltamisalaan, jonka mukaan jäsenvaltio voi konsultoida muita, jos sen turvallisuus on uhattuna. Mutta koskeeko se 5. artiklaa, jossa määrätään kollektiivisesta puolustuksesta ”aseellisen hyökkäyksen” tapahtuessa, Kauffmann kysyy.
Euroopan valtiolla ei hänen mukaansa edelleenkään ole yhteistä doktriinia tai strategiaa tämän asian suhteen. Siksi Suomen osoittama kylmä päättäväisyys herättää nyt niin suurta kiinnostusta.
