Yhdysvaltojen pian virkaan astuvan presidentti Donald Trumpin kommentit Grönlannin hallinnasta ovat aiheuttaneet kiistan Tanskan ja eurooppalaisten viranomaisten kanssa. Kiistalla on neljä erilaista mahdollista lopputulosta, arvioi BBC.
Trump on ensimmäisen kerran ilmaissut halunsa ostaa Grönlannin jo vuonna 2019. Tällä viikolla hän kuitenkin vihjasi, ettei sulje pois taloudellisen tai sotilaallisen voiman käyttöä saaren hallinnan saavuttamiseksi.
Yhtenä vaihtoehtona pidetään sitä, että kommenteissa on kysymys Trumpin pyrkimyksestä saada Tanska lisäämään Grönlannin turvallisuutta. Sekä Venäjä että Kiina pyrkivät lisäämään vaikutusvaltaansa alueella.
Mahdollinen skenaario on myös Grönlannin itsenäistyminen Tanskasta. Alueella vallitsee yleinen käsitys siitä, että mikäli asukkaat äänestäisivät Tanskasta irtaantumisesta, Tanska hyväksyisi ja ratifioisi päätöksen.
Kansanäänestys itsenäistymisestä vaatisi kuitenkin takeet siitä, että Grönlannin talouden ja hyvinvointijärjestelmän turvaamiseksi olisi riittävä suunnitelma, arvioi Tanskan kansainvälisen tutkimusten instituutin vanhempi tutkija Ulrik Gad.
Itsenäistymisen myötä Grönlanti saattaisi tehdä liitännäisvaltiosopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Vastaava sopimus Yhdysvalloilla on muun muassa Palaun ja Mikronesian kanssa.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Trumpin talouspuheet muodostavat suurimman uhan Tanskalle Grönlanti-kiistassa. Yhdysvallat voisi esimerkiksi nostaa huomattavasti tulleja tanskalaisille tai jopa EU-tuotteille, mikä pakottaisi Tanskan tekemään myönnytyksiä Grönlannin suhteen.
Trump on uhannut asettaa 10 % tullin kaikille Yhdysvaltoihin tuotaville tuotteille, mikä voisi merkittävästi hidastaa Euroopan talouskasvua. Jotkin tanskalaiset ja eurooppalaiset yritykset harkitsevatkin nyt tuotannon siirtämistä Yhdysvaltoihin. Erityisesti tanskalainen lääketeollisuus kärsisi tuontitulleista.
Neljäs skenaario olisi sotilaallisen voiman käyttö. Tanskan kuninkaallisen puolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Marc Jacobsenin mukaan Yhdysvaltojen ei olisi vaikeaa saada Grönlannin aluetta haltuunsa.
– Yhdysvalloilla on jo tosiasiallinen määräysvalta, hän huomauttaa. Sotilaallista voimankäyttöä pidetään kuitenkin epätodennäköisenä.
