Kremlin sotapropagandan linjana on ollut toistaa, miten aika suosii Venäjää hyökkäyssodassa Ukrainaan. Ukraina ja sen läntiset tukijat on haluttu saada siihen käsitykseen, että venäläinen yhteiskunta ja varsinkin Moskovan sotatalous kestävät tehottomiksi väitettyjä pakotteita ja rankkaa kulutussotaa loputtomiin.
Tunnettu talousasiantuntija ja Financial Timesin Euroopan talouden kommentaattori Martin Sanbun mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
– Totuus on, että Venäjän sotatalouden rahoituspohja alkaa yhä enemmän näyttää korttitalolta, poliittisen talouden tohtori ja tietokirjailija Sanbu kirjoittaa FT:n mielipidekirjoituksessaan.
Hän huomauttaa Venäjän talouseliitist kuulluista julkisista hätähuudoista. Talouden uhkaavasta tilanteesta ovat varoittaneet esimerkiksi valtiollisen puolustusjätti Rostecin johtaja, diktaattori Vladimir Putinin pitkäaikainen lähipiiriläinen Sergei Tshemezov ja Venäjän keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina.
– Tämä parivaljakko tietää asiat paremmin kuin monet lännessä, jotka ovat tarttuneet tasaisesta kasvusta, matalasta työttömyydestä ja nousevista palkoista kertoviin [Venäjän] lukuihin.
Martin Sanbun mukaan mikä tahansa ”täysin mobilisoitu” talous voi tuottaa tällaisia lopputuloksia. Todelliseksi testiksi hän kutsuu sitä, miten jo käytössä olleita talouden resursseja siirretään pois aiemmista käyttötarkoituksistaan sodan tarpeiden täyttämiseen.
– Valtiolla on kolme tapaa tämän saavuttamiseen: lainaaminen, inflaatio ja lunastaminen. Sen on valittava näistä tehokkain ja kivuttomin yhdistelmä. Vladimir Putin on antanut niin lännen kuin oman kansansakin ymmärtää, että hän voi rahoittaa tämän sodan ilman epävakautta tai merkittäviä taloudellisia uhrauksia. Tämä on kuitenkin illuusiota. Ja kun kerran Tshemezovin ja Nabiullinan turhautuminen saa kuplia julkisuuteen, merkitsee se sitä, että illuusio järkkyy.
Asiantuntija huomauttaa esimerkiksi tuoreesta raportista, jonka perusteella yritysten velat ovat kasvaneet Venäjällä hurjaa vauhtia. Martin Sanbu muistuttaa, että vaikka kyse onkin virallisesti yksityisen sektorin velasta, on kyse todellisuudessa valtiollisesta luomuksesta. Venäläisyritykset ovat tuskailleet koronnostojen myötä kallistuneista lainoista. Tähän Kreml on vastannut ohjaamalla pankkeja.
– Putin on ottanut Venäjän pankkijärjestelmän haltuunsa, ja pankit on velvoitettu lainaamaan valtion valitsemille yhtiöille ennakkoon valituilla ja edullisilla ehdoilla.
Sanbun mukaan tämä on johtanut suoranaiseen tulvaan markkinahintoja edullisempia lainoja Kremlin suosimille yrityksille.
Käytännössä kyse on massiivisen mittakaavan ulkoistetusta rahanpainamisesta, joka ei näy valtion virallisessa budjetissa. Suuruusluokan on arvioitu olevan noin 20 prosenttia Venäjän talouden kokonaistuotannosta. Sanbu arvioi tämän vastaavan suuruusluokaltaan sotamenoihin budjetoituja valtion varoja.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kremlin toiminnasta voidaan taas asiantuntijan mukaan havaita, että se pyrkii välttämään erityisesti kahta asiaa: näkyvästi heikkoa julkista taloutta ja käsistä karkaavaa inflaatiota.
Moskova on halunnut välttää merkittävän valtiontalouden alijäämän syntymistä ja Venäjän keskuspankin on annettu nostaa korkoja huomattavasti.
– Ei tarpeeksi pysäyttääkseen valtion määräämien ja subventoitujen lainojen ajamaa inflaatiota, mutta riittävästi pitämään hintojen nousun aisoissa, Martin Sanbu summaa.
Hänen mukaansa Venäjän talouden tilassa ei siis ole kyse korjattavissa olevasta ongelmasta vaan pikemminkin Vladimir Putinin valintojen seurauksista.
– Pohjan on petettävä jossakin – ja tähän kuuluvat yritykset, jotka eivät pysty toimimaan kannattavasti samalla kun lainojen kulut ylittävät 20 prosenttia.
– Putinin yksityistetty lainajärjestely on taas luomassa luottokriisiä lainojen jäädessä maksamatta. Valtio voi pelastaa pankit – elleivät ne ehdi ensin romahtaa. Kun otetaan huomioon venäläisten kokemukset äkillisesti arvottomiksi muuttuvista talletuksista, saattaa sellaisen toistuminen helpostikin käynnistää itseään toteuttavia talletuspakoja.
Seuraukset olisivat katastrofaalisia.
Martin Sanbun mukaan tämä ei tuhoaisi pelkästään venäläisiä pankkeja vaan myös Moskovan hallinnon uskottavuuden.
– Aika ei toisin sanoen ole Vladimir Putinin puolella. Hän istuu itse rakentamansa tikittävän talouden aikapommin päällä. Kaiken avain on se, että Ukrainan ystävät kieltävät häneltä ainoan asian, jolla sen voisi purkaa eli nykyistä paremman pääsyn ulkoisiin varoihin.
Länsi on talouspakotteillaan vienyt Moskovalta pääsyn noin 300 miljardin dollarin varoihin ja iskenyt kovaa sen energiavientiin ja tavarantuontiin. Sanbun mukaan pakotteiden kiristäminen ja venäläisten varojen siirtäminen Ukrainalle etumaksuna sotakorvauksista kiihdyttäisivät Venäjän talousongelmia entisestään.
Martin Sanbu sanoo Vladimir Putinin huolivan pakkomielteisesti äkillisestä valtansa romahduksesta.
– Hän tajuaa väkisin itsekin, että tämä riski sisältyy hänen käynnistämäänsä sotatalousjärjestelmään. Tämän ehkäiseminen lisäämällä pääsyä ulkoisiin resursseihin tulee olemaan hänen tavoitteensa kaikissa neuvotteluissa. Lännen on saatava hänet vakuuttumaan siitä, että näin ei tapahdu.
– Tämä – ja vain tämä – tulee pakottamaan Putinin valitsemaan hyökkäyssodan Ukrainassa ja vallasta kiinni pitämisen välillä.
