Vainon vakavuutta kuvaavat kokonaispisteet nousivat usean maan osalta uusimmassa World Watch List -vainoraportissa. Väkivallan syyt vaihtelevat. Taustalla voi olla itsevaltainen hallinto, mutta myös sisällissodan tai heikon hallinnon aiheuttama yhteiskunnan epävakaus.
Kristittyihin kohdistuva väkivalta ja autoritaariset rajoitukset ovat lisääntyneet erityisesti Keski-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Vainotutkimuksen mukaan erityisesti Kirgisiassa on entistä vaikeampaa elää kristittynä.
Vainoraportin ensimmäisellä sijalla on jälleen Pohjois-Korea, jossa kristittynä eläminen on kaikkein vaarallisinta. Maa on sijoittunut sitoutumattoman Open Doors -järjestön julkaiseman listauksen kärkeen vuodesta 2002 alkaen.
Poikkeuksena on vuosi 2022, jolloin kristityille vaarallisin maa oli Talebanin valtaannousun myötä Afganistan.
Vaino lisääntyi viime vuonna Keski-Aasian ohella myös sisällissodan ja huthikapinallisten iskujen runtelemassa Jemenissä (sija 3). Myanmarissa (13) vaino on noussut maan asevoimien ja opposition välisen konfliktin myötä äärimmäiselle tasolle.
Kiinassa (15) kehittyvä valvontateknologia on edelleen kaventanut kristittyjen uskonvapautta.
Tutkimusjakson 1.10.2023–30.9.2024 aikana uskonsa takia kristittyjä tapettiin maailmassa 4 476. Uskonnollisesti motivoituneita iskuja kristittyjen kauppoihin, koteihin ja liikeyrityksiin tehtiin 28 368 kappaletta.
Väkivallan takia pakolaisiksi joutuneiden kristittyjen määrä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa nousi 16 miljoonaan. Vakavaa vainoa kohtaavat kristittyjä oli koko maailmassa 380 miljoonaa.
Autoritaaristen hallintojen muodostama uhka kristityille on luonut Keski-Aasiaan pelon ilmapiirin. Koko WWL-raportin listauksessa vainoa mittaavat pisteet nousivat eniten Kirgisiassa (47), joka sijoittuu 50 kaikkein vaarallisimman maan joukkoon ensi kertaa sitten vuoden 2013.
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa väkivalta ja pakolaiskriisi jatkuvat
Sudanissa sisällissodan kiihtyminen nosti maan sijalle 5. Nousun taustalla ovat kristittyjen murhat ja seksuaalinen väkivalta sekä hyökkäykset kristittyjen koteihin ja liikeyrityksiin. Vuoden 2024 puoliväliin mennessä yli 7,7 miljoonaa ihmistä oli joutunut maansisäisiksi pakolaisiksi.
Nigeriassa (7) aseellisten fulanien ja jihadistiryhmien iskut painottuvat edelleen kristittyihin yhteisöihin.
Afrikassa asuu enemmän kristittyjä kuin millään muulla mantereella. Jo vuosien ajan WWL-vainoraportti on osoittanut, että maanosan kristilliseen väestöön kohdistuva väkivalta lisääntyy. Saharan eteläpuolisten alueiden valtioiden pitkään jatkunut epävakaus on luonut valtatyhjiön, jonka omia etujaan ajavat islamistitaistelijat ovat täyttäneet.
Vuoden 2023 WWL-vainoraportin julkaisemisesta lähtien 15 Saharan eteläpuolisen alueen valtion väkivaltapisteet ovat lisääntyneet noin yhdellä vuosittain. Näistä valtiosta 13 väkivaltatilanne on äärimmäisen vakava, esimerkiksi Burkina Fasossa, Malissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Uusimman WWL-raportin taustatutkimuksessa ilmeni, että Sudanissa murhattujen ja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden kristittyjen määrä lisääntyi, samoin hyökkäykset kristittyjen koteihin ja yrityksiin.
Kristittyjen painostus pahenee osin rasistisista syistä. Afrikkalaista alkuperäisväestöä vastaan hyökätään sekä heidän uskonsa että etnisen taustansa takia, mikä ei päde arabiväestöön. Kaikista taustoista tulevat sudanilaiskristityt elävät kaaoksen keskellä ilman pakomahdollisuutta. Sisällissodan osapuolet tulittavat, ryöstelevät ja ottavat kirkkoja haltuunsa.
Tšadin WWL-raportin kokonaispistemäärä on noussut vähintään kahdella jo viitenä peräkkäisenä vuotena. Väkivalta kristittyjä kohtaan leviää Tšadin valvomattomissa oloissa. Maata hallitaan armeijan asetuksin, joten kansalaisyhteiskunta ei voi juuri vaikuttaa hallituksen toimiin.
Islamistiryhmät, kuten Boko Haram ja aseistautuneet fulanipaimentolaiset, käyttävät epävakaita oloja hyväkseen. Ne surmaavat, sieppaavat ja pakottavat ihmiset pois kodeistaan. Kristittyjen syrjintä voimistuu.
World Watch List -raportti kokoaa 50 maata, joissa kristityt kokevat vakaumuksensa vuoksi eniten vainoa. Raportti julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1993.
