Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ja Marko Kilpi painottavat, että lentoasemaverkkoa ei olla karsimassa.
Finavia esitti maanantaina 13. tammikuuta, että valtion tulisi palauttaa lentoliikenne markkinaehtoiseksi ja harkita lentoasemaverkoston karsimista. Wallinheimo ja Kilpi muistuttavat, että maakuntalennoilla on tärkeä rooli koko Suomen saavutettavuuden ja elinvoiman kannalta.
– Hallitusohjelmassa on selvä kirjaus Finavian nykymuotoisen lentoasemaverkon säilyttämisestä. Tämä on lähtökohta, josta hallitus ei ole poikkeamassa. Markkinaehtoisuus tulee huomioida lentoliikenteen pitkäjänteisessä kehittämisessä, mutta maakuntalennoilla on laajempiakin yhteiskunnallisia tavoitteita. Pitkien välimatkojen maassa maakuntalennoilla edistetään vientiä, matkailua ja huoltovarmuutta. Tätä Finavia ei ulostulossaan huomioi, Wallinheimo toteaa tiedotteessa.
Syksyn 2023 budjettiriihessä päätettiin jatkaa maakuntalentojen tukemista kevääseen 2026. Päätös koskee Kajaanin, Kemin, Kokkolan, Joensuun ja Jyväskylän lentoja. Vaikka matkustajamäärät eivät ole palanneet pandemiaa edeltäviin lukuihin, kysyntä on vakiintunut. Tuen jatkosta päätetään kevään puoliväliriihessä.
– Maakuntalentojen taloudellista merkitystä ei voida mitata vain tuen suuruudessa. Syyskuussa 2024 julkaistu kauppakamarien tutkimus kertoo, että lentoliikenteestä riippuu noin 25 prosenttia tutkittujen alueiden yritysten liikevaihdosta, eli 38 miljardia euroa. Työpaikkoja lentoliikenne luo suoraan tai epäsuorasti 96 000. Lisäksi lähes puolet alueiden investoinneista liittyy lentoliikenteeseen, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti talouteen, Kilpi sanoo.
Edustajien mukaan hallituksen on tarkasteltava asiaa koko Suomen näkökulmasta.
– Sisäisen lentoliikenteen kehittämisessä on huomioitava myös Suomen kasvava matkailupotentiaali. Lentoasemaverkostoa ei pidä karsia – sitä on kehitettävä tukemaan vientiä, matkailua ja alueiden kilpailukykyä. Ilman toimivia lentoyhteyksiä Suomi menettää elintärkeitä mahdollisuuksia globaalissa taloudessa, edustajat päättävät.
