Ulkomainen työvoima turvaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, toteaa palveluasemusta ikäihmisille tuottavan Esperi Caren liiketoimintajohtaja Arne Köhler.
– Hoitajien vähimmäismitoituksen muutos ja hyvinvointialueiden tilanne ovat herättäneet keskustelua sosiaali- ja terveysalalla, myöskin kansainvälisen rekrytoinnin näkökulmasta. Toisaalta puhutaan kroonisesta hoitajavajeesta, mutta samanaikaisesti alalla nähdään irtisanomisia. Tämä ristiriitainen tilanne on vain väliaikainen ja tuo esiin syvällisempiä rakenteellisia haasteita, jotka on ratkaistava kestävästi, Köhler sanoo Esperin tiedotteessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi, että vuoteen 2040 mennessä sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen.
– Pitkällä aikavälillä työvoiman tarve tulee siis kasvamaan väestön ikääntymisen ja sote-palvelujen kysynnän lisääntymisen vuoksi. Tällä hetkellä alalla tapahtuvat irtisanomiset ovat seurausta hyvinvointialueiden budjettihaasteista ja paineesta täyttää lyhyen aikavälin taloudelliset tavoitteet. Näillä ratkaisuilla voi kuitenkin olla kauaskantoisia seurauksia sote-palvelujen saatavuuteen ja laatuun, Köhler toteaa.
Noin 20 000 sote-alan työntekijää jää eläkkeelle jo vuoteen 2030 mennessä. Suurin eläköitymisaalto osuu vuosiin 2026–2027
Kansainvälinen rekrytointi Köhlerin mukaan tarvitaan.
– Suomi, kuten muutkin länsimaat, on vastannut väestön ikääntymisen mukanaan tuomaan palvelutarpeen kasvuun palkkaamalla työvoimaa ulkomailta. Kansainvälisen rekrytoinnin merkitys on tärkeä osa ratkaisua, erityisesti kun otetaan huomioon suomalaisen työvoiman eläköityminen. Tällä hetkellä Suomessa vieraskielisten osuus on noin 10 prosenttia, ja erityisesti työikäisten ulkomaalaisten määrä kasvaa. Tämä kehitys on elintärkeää paitsi sote-alalle, myös koko suomalaisen yhteiskunnan toiminnan ja rakenteiden turvaamiseksi.
Köhlerin mukaan kansainvälisen rekrytoinnin prosessit ovat pitkiä ja vaativat sitoutumista sekä työnantajilta että työntekijöiltä.
– Esimerkiksi tänä vuonna Suomeen saapuvien työntekijöiden rekrytointipäätökset tehtiin jo kolme vuotta sitten. Työntekijät sitoutuvat prosessiin irtisanoutumalla kotimaidensa töistään ja osallistumalla 7 kuukautta kestävään kieli- ja työkulttuurikoulutukseen. Samalla työnantaja sitoutuu työsopimuksella vastaanottamaan heidät osaksi organisaatiota. Kansainvälinen rekrytointi ei siis ole nopea ratkaisu vaan investointi tulevaisuuteen. Tämä korostaa tarvetta pitkäjänteisille päätöksille, mikä mahdollistaa alan toimijoiden suunnitelmallisuuden ja työvoiman saannin.
Kielen oppimista tuetaan monin keinoin
Köhler kertoo, kuinka ulkomaalaiset hoitajat opetetaan puhumaan suomea.
– Vaikka ulkomailta saapuvat työntekijät ovatkin hoiva-alan ammattilaisia, on suomen kielen taidon kehittäminen erittäin tärkeää. Ulkomailta rekrytoidut työntekijämme opiskelevat suomea ennen saapumistaan A2.2-tasolle, jonka jälkeen kielikoulutus jatkuu työn ohella Suomessa B1-tasolle saakka. B1-taso on toimiva peruskielitaito, joka riittää esimerkiksi lähihoitajan tehtävässä toimimiseen, hän kertoo.
Kielitaito kehittyy tästä yhä eteenpäin, koska työntekijät toimivat kieliympäristössä päivittäin.
– Kehitämme jatkuvasti eri keinoja integroida kielen oppimista arkeen ja tarjoamme erilaisia kielen oppimisen materiaaleja. Lisäksi tuemme työyhteisöjen osallisuuden vahvistamista, mikä on tärkein tekijä kielen oppimisessa. Myös oppisopimuskoulutus tukee kielitaidon kehittymistä, sillä kaikki ulkomailta rekrytoidut työntekijät suorittavat hoiva-alan tutkinnon suomeksi, Köhler kertoo.
– Heillä on siihen mennessä ehtinyt kehittyä paitsi kielitaito, myös syvempi ymmärrys suomalaisesta työkulttuurista työyhteisöjen ja opintojen tuella, hän jatkaa.
Vaikka sote-alan nykytilanne voi vaikuttaa ristiriitaiselta, Köhlerin mukaan on tärkeää pitää katse tulevaisuudessa.
– Kansainvälinen rekrytointi ei ole vain tarpeellinen ratkaisu, vaan myös mahdollisuus rakentaa monimuotoisia ja osaavia työyhteisöjä, jotka vastaavat kasvavaan palvelutarpeeseen sekä monimuotoistuvan asiakaskunnan tarpeisiin. Huolehtimalla työvoiman riittävyydestä voimme varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat laadukkaasti nyt ja tulevaisuudessa.
Jutun ingressiä korjattu 15.1. klo 11.00: Sote-alalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2040 mennessä – ei vuoteen 2024 mennessä, kuten ingressissä oli virheellisesti aiemmin kerrottu.
