Vedomostin lähteiden mukaan Venäjän hallitus on päättänyt olla rahoittamatta siviililentoasemien droonintorjuntajärjestelmiä. He kertovat sen johtuvan muutoksista kansallisessa miehittämättömien ilma-alusten projektissa. Aiemmin oletettiin, että vuoden 2028 loppuun mennessä 31 lentoasemaa olisi varustettu tällaisilla järjestelmillä ja että valtio rahoittaisi projektia yli 11 miljardilla ruplalla.
Päätös rahoittamatta jättämisestä vaikuttaa kaikkiin lentokenttiin, jotka kuuluvat Venäjällä kuljetusinfrastruktuurin ensimmäiseen luokkaan. Siihen kuuluvat muun muassa Habarovsk, Jakutsk, Jekaterinburgin Koltsovo, Južno-Sahalinsk, Kaliningradin Hrabrovo, Kazan, Krasnojarskin Jemeljanovo, Mineralnyje Vody, Moskovan kentät, Novosibirskin Tolmatševo, Omsk, Pietarin Pulkovo, Sotši, Tjumen, Tšeljabinskin Balandino ja Ufa.
Joulukuun alussa 2024 varapääministeri Vitali Saveljev, joka valvoo miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien projektia, ilmoitti sen mahdollisista muutoksista. Hän kertoi muutoksiin olevan sekä objektiivisia että subjektiivisia syitä, mutta odotti rahoituksen pienentymisen olevan vähäistä.
Tällä hetkellä ainoastaan tietyt lainvalvontavirastot, hallinnon turvallisuusjoukot ja kuljetussektorin turvallisuushenkilöstö saa käyttää elektronisia vastatoimia. Monilla lentoasemilla on AviaPort-tutkimusyhtiön toimitusjohtajan Oleg Panteleevin mukaan omin varoin hankittuja kotimaisia laitteita ja ohjelmistoja droonien havaitsemiseen ja tunnistamiseen. Hän kertoo, ettei lentoasemille ole silti annettu mitään selviä kriteerejä, millaisten uhkien kanssa niiden pitäisi pärjätä itse ja milloin lentoasemia suojataan puolustusministeriön tai jonkun muun viranomaisen toimilla.
Ainoiksi tehokkaiksi lentoasemien droonintorjuntajärjestelmiksi ovat Flying Trucksin toimitusjohtaja Anton Blikin mukaan osoittautuneet varsinaiset ilmatorjuntajärjestelmät, kuten Pantsir tai Tor.
– Normaali lentoaseman puolustusjärjestelmä havaitsee miehittämättömät lentolaitteet kaukaa, sulkee ilmatilan, ampuu droonit alas käyttäen standardi-ilmatorjuntaa ja palauttaa lentoaseman toiminnot normaaleiksi, kuten nykyään tapahtuu, hän selittää.
Azerbaidžan Airlinesin matkustajakoneen pudotuksella Tšetšeniassa 25. joulukuuta 2024 saattaa olla osuutta Moskovan päätökseen droonintorjuntarahoituksen kieltämisessä. Alasampuminen sai Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EASAn kehottamaan ulkomaisia lentoyhtiöitä toistaiseksi välttämään lentoja viiteen kaupunkiin, Moskovaan, Pietariin, Jekaterinburgiin, Donin Rostoviin ja Samaraan. Tämän seurauksena muun muassa Kiinan suurin lentoyhtiö China Southern keskeyttää lentonsa Moskovaan 20. tammikuuta – 30. maaliskuuta 2025.
