Palvelualojen ammattiliitto PAM vaati tänään tiedotteessa ja Ylellä, että jatkossa osa-aikatyöntekijöille tulisi maksaa ylityökorvaus sopimuksen mukaisten tuntien ylityksestä. Suomessa yleensä 40 viikkotuntiin asti tehdyt tunnit on katsottu lisätyöksi, eikä niistä ole maksettu ylityökorvauksia, vaan tavallinen tuntipalkka.
PAMin mukaan Euroopan unionin tuomioistuin antoi loppukesästä suorastaan ”mullistavan tuomion” Saksassa, kun se katsoi osa-aikatyöntekijöiden tulleen syrjityksi verrattuna kokoaikaisiin. PAMin mukaan päätös on huomioitava myös Suomessa.
Suomen Yrittäjien juristin Albert Mäkelän tulkinta on toinen.
– Työaikalakia ei ole tarpeen muuttaa EU-tuomioistuimen ratkaisun perusteella, Mäkelä kommentoi X-alustalla.
– EU-tuomioistuimen ratkaisun on esitetty tarkoittavan, että osa-aikatyöntekijöitä kohdellaan epäedullisesti ylityökorvauksen osalta. Käytännössä ratkaisun on väitetty tarkoittavan sitä, että esimerkiksi 20 tuntia viikossa työskentelevälle osa-aikatyöntekijälle pitäisi maksaa ylityökorvausta heti kun hänen viikoittainen työaikansa ylittää 20 tuntia. Asia ei kuitenkaan ole näin suoraviivainen, Mäkelä kirjoittaa Yrittäjien blogissaan.
– EU-tuomioistuimen ratkaisu (C-184/22) koskee Saksan lainsäädäntöä ja saksalaista työehtosopimusta. Tapauksessa soveltuneen työehtosopimuksen mukaan työnantajalla on ollut yksipuolinen oikeus määrätä ylityötä tehtäväksi. Lisäksi tapauksessa arvioitiin sitä, onko kyse sukupuoleen perustuvasta välillisestä syrjinnästä. Kyse oli naisvaltaisesta alasta, ja työnantajan työntekijöistä suuri osa oli osa-aikaisia.
Mäkelä huomauttaa, että Saksan ylityösääntely poikkeaa olennaisesti suomalaisesta. Suomessa ylityö edellyttää aina työntekijän suostumusta, eikä työnantaja voi siihen määrätä. Suostumuksen vaatimuksesta ei voida poiketa Suomessa myöskään työehtosopimuksella.
– Lisäksi Suomen työaikalaissa – ja myös työehtosopimuksissa – erotetaan toisistaan lisätyö ja ylityö. Lisätyöllä tarkoitetaan työaikalaissa sopimuksen mukaisen työajan ylittävää työtä, joka ei ole ylityötä. Ylityötä puolestaan on vasta se työ, joka ylittää laissa säädetyn säännöllisen työajan enimmäismäärän. Myös lisätyö edellyttää työntekijän suostumusta, Mäkelä avaa.
Suomessa työehtosopimuksissa kokoaikatyönä pidetään tyypillisesti 37,5 tunnin viikkotyöaikaa. Ylityöstä on kuitenkin kyse vasta sitten, kun viikoittainen työaika ylittää 40 tuntia. Tähän väliin jäävä työaika on lisätyötä, josta ei makseta korotettua palkkaa.
Mäkelä toteaa, että Suomessa ylityö on aina poikkeus, ei pääsääntö ja ylityösääntelyn tarkoitus on suojata työntekijää liialta työltä.
– Tapauksessa soveltuneen saksalaisen työehtosopimuksen mukaan ylityötä olivat kuitenkin kaikki tämän työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan ylittävät tunnit. Työehtosopimus ei siis erikseen erotellut lisätyötä. Myös tältä osin tapauksen sääntely poikkeaa suomalaisesta olennaisesti, hän kommentoi.
Siksi EU-tuomioistuimen ratkaisusta ei hänen mukaansa voida tehdä johtopäätöksiä Suomen osalta.
– Suomessa ylityösääntely soveltuu työntekijöihin yhdenvertaisesti, eikä osa-aikatyöntekijöitä kohdella osa-aikaisuuden perusteella epäedullisemmin.
PAM kertoo tähtäävänsä kevään työehtosopimuskierroksella siihen, että sen neuvottelemat työehtosopimukset ovat ”direktiivin mukaisia” ja osa-aikatyöntekijät saavat asianmukaiset korvaukset työsopimuksen ylittävistä tunneista.
– Asia ei ole mitätön yksityiskohta. Vuonna 2023 osa-aikatyötä teki 402000 suomalaista. Heistä pelkästään kaupassa ja matkailu- ja ravintola-alalla oli 107900. Samoilla aloilla uusista työpaikoista noin 60 prosenttia oli osa-aikaisia. Jokaista heistä voi koskea nyt todettu tilanne, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoi tiedotteessa.
Vettä työmarkkinamyllyyn: @pamliitto vaatii @yleuutiset jutussa osa-aikatyöntekijöille maksettavaksi ylityökorvausta sopimuksen mukaisten tuntien ylityksestä.
Työaikalakia ei kuitenkaan ole tarpeen muuttaa EU-tuomioistuimen ratkaisun perusteella.https://t.co/qbt9i4fREe— Albert Mäkelä (@albertmakela) January 15, 2025
