Kokonaisturvallisuutta vahvistetaan uudella yhteiskunnan turvallisuusstrategialla.
Petteri Orpon (kok.) hallitus hyväksyi torstaina pitämässään istunnossa periaatepäätöksen Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaksi (YTS). Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on kokonaisturvallisuuden ylin ohjausasiakirja. Siinä kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalli ja annetaan strategiset tehtävät kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi kaikille hallinnonaloille. Yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana.
– Kokonaisturvallisuuden mallissa koko suomalainen yhteiskunta on sitoutunut turvallisuuden varmistamiseen kaikissa tilanteissa. Hallituksen päättämällä uudella strategialla Suomen kokonaisturvallisuutta vahvistetaan. Kaikki hallinnonalat sekä yritys- ja järjestökenttä ovat olleet mukana laatimassa uutta strategiaa. Kiitän kaikkia osallistumisesta ja sitoutumisesta turvallisuuden varmistamiseen, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo tiedotteessa.
Strategian uudistamistarvetta korosti muuttunut turvallisuusympäristö, Ukrainan sodan opit, viime vuosien kriisit ja julkishallinnon muutokset. Kokonaisturvallisuusmalliin tuodaan näiden johdosta uusia painotuksia.
– Uusi strategia painottaa kriisinkestävyyden vahvistamista, yhteiskunnan kykyä vastata häiriötilanteisiin ja kriiseihin sekä yksilöiden keskeistä roolia turvallisuuden lisäämisessä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja laaja-alainen vaikuttaminen korostavat kaikkien hallinnonalojen vastuuta varautua valtiolliseen vihamieliseen vaikuttamiseen, puolustusministeri Häkkänen sanoo.
Strategian mukaan Suomen pitää vahvistaa omaa turvallisuuttaan kokonaisvaltaisesti ja siinä on huomioitava myös Euroopan unionin ja Naton puitteissa tehtävä työ.
– Kokonaisturvallisuuden toimintamallimme on kansainvälisesti hyvin arvostettu, ja vahvistamme sitä edelleen osana liittokuntaa ja EU:ta. Monet liittolaisemmekin ovat olleet jo ennakkoon hyvin kiinnostuneita tämän työn tuloksista. Olemme valmiita tarjoamaan osaamista ja tietoa myös EU- ja Nato-kumppaneidemme käyttöön, Häkkänen sanoo.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan Suomen tulee varautumisen lisäksi kyetä myös vastaamaan yhteiskuntaa koskeviin häiriötilanteisiin ja kriiseihin nykyistä paremmin.
– Varautuminen ja viranomaistoiminta ovat monilta osin ensiluokkaista, kuten tuoreista Itämeren tapahtumista näimme. Emme kuitenkaan tyydy tähän, vaan kehitämme ja harjoittelemme vielä tehokkaampia toimintatapoja. Meillä tulee olla kyky vasteeseen kaikissa kriisitilanteissa ja myös kykyä toipua nopeasti. Elinkeinoelämä ja kansalaisjärjestöt ovat omalla varautumisellaan mukana tässä, puolustusministeri Häkkänen sanoo.
Turvallisuuskomitean puheenjohtaja Esa Pulkkinen toteaa Suomella olevan pitkä historia kokonaisturvallisuudessa.
– Olemme Suomessa pitkäjänteisesti jo vuosikymmeniä varautuneet erilaisiin häiriötilanteisiin ja kriiseihin. Kykenemme päättäväisesti vastaamaan niihin, kuten toimemme esimerkiksi välineellistetyn maahantulon, vedenalaisen infrastruktuurimme vahingoittamisen tai tietoliikenteen häirinnän tilanteissa ovat viime aikoina osoittaneet. Varautumisessa emme kuitenkaan koskaan tule valmiiksi, vaan sitä tulee kehittää jatkuvasti. Siinä tarvitaan meitä kaikkia, puheenjohtaja Esa Pulkkinen sanoo.
