– Saksaa ei pidetä tällä hetkellä Euroopan rauhanpolitiikan liikkeellepanevana voimana, ja rehellisesti sanottuna se harmittaa minua, Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock (vihr.) sanoo Politicolle.
– Jo nyt, vaalikampanjan aikana, jotkut asettavat etusijalle kansallisen näkökulman – tai kuinka nopeasti saada muutama ääni vaaleissa – sen sijaan, että ottaisivat todellista vastuuta Euroopan rauhan ja vapauden turvaamisesta, hän sanoi.
Baerbockin turhautuminen tulee aikaan, jolloin Saksan liittokansleri Olaf Scholz sosialidemokraattisesta puolueesta (SPD) on herättänyt sisäistä keskustelua vaatimalla, että Ukrainan uusi apu on riippuvainen maan perustuslaillisen finanssirajoituksen löysäämisestä.
Tällä viikolla Scholz sanoi, ettei hän suostuisi Baerbockin ja muiden Saksan johtajien tukemaan kolmen miljardin euron avustuspakettiin Ukrainalle, ellei sitä makseta uudella lainalla.
Koska oikeistopuolueet, kuten kristillisdemokraattinen unioni CDU ja vapaa demokraattinen puolue (FDP), jotka yleisesti kannattavat Ukrainan avun lisäämistä, vastustavat uuden velan ottamista avun rahoittamiseksi, paketti todennäköisesti pysähtyy poliittiseen umpikujaan eli vaalien yli.
Baerbock on vaatinut kolmen miljardin euron paketin hyväksymistä, ja ilmaissut toistuvasti huolensa siitä, että hänen hallituksensa on menettämässä eurooppalaisten liittolaisten luottamuksen.
– Tätä luottamusta ei saa vahingoittaa epäröinnin vuoksi, mikä saattaisi saada muut maat pelkäämään, ettei Saksa seiso heidän puolellaan, hän sanoi.
Baerbock kritisoi myös jyrkästi aiempia Saksan hallituksia siitä, että ne eivät hänen huomioineet varoituksia Kremlin aggressiivisista aikeista. Erityisesti hän arvosteli entisen liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattista unionia ja SPD:tä, joka hallitsi aiemmin koalitiossa CDU:n kanssa kiistanalaisen Nord Stream 2 -putken rakentamisen aikaan.
Baerbockin mukaan Saksan on investoitava enemmän omaan turvallisuuteensa ja sanoi, olevan ” ratkaisevan tärkeää”, että maa investoi jatkuvasti yli kaksi prosenttia BKT:sta puolustukseen.
– Kriisivuosina se voi jopa lähestyä kolmea prosenttia, hän sanoi.
