Kansanedustaja (kok.) ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll pohtii X-ketjussaan, miten miten Suomi ja Nato reagoisivat, jos Venäjä aiheuttaisi Itämerellä laajamittaisen ympäristökatastrofin.
– Yksi uhkaskenaario nousee nyt asiantuntija-arvioissa ylitse muiden: se, että Venäjä testaisi Naton viidettä artiklaa Itämerellä – esimerkiksi ympäristörikoksena, hän sanoo.
Jos Venäjä haluaa kokeilla rajojaan Itämerellä, sillä on Limnéllin mukaan kaksi helpohkoa vaihtoehtoa: 1. venäläistä tankkeria saattava sotilasalus ajautuu konfliktiin toisen maan aluksen kanssa, tai 2. venäläinen alus “vaurioituu” ja Venäjä saa tekosyyn tunkeutua sinne, minne se ei kuulu.
– Kummassakin skenaariossa öljyonnettomuuden tai ympäristökatastrofin riski – tai Venäjän näkökulmasta mahdollisuus – on todellinen. Tahallinen ympäristökatastrofi voi olla jopa Venäjän tavoite: avaruudessa, kansainvälisillä vesillä tai muulla ”ei-kenenkään-maalla”, Limnéll pohtii.
Limnéllin mielestä ympäristöaseen käyttäminen olisi Putinin pelikirjan mukaista: kiistettävissä, se pakottaisi muut valtiot reagoimaan Venäjän aloitteeseen sekä syventäisi ideologisia jakolinjoja demokraattisten valtioiden välillä ja sisällä, ja ”Putinin suurin huoli tuskin on syyte ympäristörikoksesta”.
– Venäjällä ei ole Ukrainaan eksyneitä sienestäjiä, Parikkalaan harhautuneita lentokapteeneja eikä epäonnisia laivueita Itämerellä. Venäjä on sotataloudessa ja sen valtion budjetista lähes puolet on korvamerkitty sotaan. Kremlillä ei rajojensa ulkopuolella yhtäkään siviiliä, Limnéll jatkaa.
– Kaikki mitä Venäjä tekee, on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Myös ympäristöpolitiikasta on tullut turvallisuuspolitiikkaa, hän painottaa.
Limnéll muistuttaa kirjoittaneensa ympäristöpolitiikan roolista jo vuonna 2022 ja sanoo päättäneensä tuolloisen kirjoituksensa kysymykseen, joka on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan: ”Ympäristöpolitiikka – samoin kuin lähes kaikki politiikka ja normaalin elämän osa-alueet – on muutamassa vuodessa linkittynyt mitä suurimmissa määrin turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Huoleni kuuluu nyt, onko tämä kulttuurinen muutos otettu vielä riittävän vakavasti?”
Länsimaat ovat suhtautuneet Venäjään Limnéllin mukaan reaktiivisesti, kun pitäisi suhtautua proaktiivisesti.
– Ei ole hyökkääjän vaan puolustajan tehtävä asettaa rajoja, joita ei tule ylittää. Naton tulee selkeämmin viestiä mitä tapahtuu, jos Venäjä päättää testata viidettä artiklaa Itämerellä.
– Se mitä me voimme Suomessa tehdä, on syventää yhteistyötä Itämeren alueella. Naton läsnäolon vahvistaminen on yksi keino, mutta enemmän pitää tehdä – ja tässä Suomi voisi olla aloitteellinen, Limnéll sanoo viitaten aiempaan blogikirjoitukseensa, jossa hän nostin esiin Itämeren unionin.
Jos Venäjä haluaa kokeilla rajojaan Itämerellä, sillä on kaksi helpohkoa vaihtoehtoa:
1. venäläistä tankkeria saattava sotilasalus ajautuu konfliktiin toisen maan aluksen kanssa, tai
2. Venäläinen alus “vaurioituu” ja Venäjä saa tekosyyn tunkeutua sinne, minne se ei kuulu.
1/8— Jarno Limnell (@JarnoLim) January 18, 2025
Venäjällä ei ole Ukrainaan eksyneitä sienestäjiä, Parikkalaan harhautuneita lentokapteeneja eikä epäonnisia laivueita Itämerellä. Venäjä on sotataloudessa ja sen valtion budjetista lähes puolet on korvamerkitty sotaan. Kremlillä ei rajojensa ulkopuolella yhtäkään siviiliä.
4/8— Jarno Limnell (@JarnoLim) January 18, 2025
Länsimaat ovat suhtautuneet Venäjään reaktiivisesti, kun pitäisi suhtautua proaktiivisesti. Ei ole hyökkääjän vaan puolustajan tehtävä asettaa rajoja, joita ei tule ylittää. Naton tulee selkeämmin viestiä mitä tapahtuu, jos Venäjä päättää testata viidettä artiklaa Itämerellä.
7/8— Jarno Limnell (@JarnoLim) January 18, 2025
