Donald Trumpista tulee tänään Yhdysvaltain 47:s presidentti. Virkavalansa hän vannoo vähän ennen kello 19.00 Suomen aikaa Capitolin Rotunda-salissa Washingtonissa.
Europarlamentaarikko Mika Aaltolan (kok./epp.) mukaan USA:ssa käynnistyy uusi poliittinen aikakausi.
– Lähtökohtana Trumpin kanssa on ymmärrys siitä, että hänen hallintonsa toimintatavaksi muodostunee suoraviivainen suurvaltapolitiikka, jossa edut ja hyödyt nostavat päätään ensisijaisesti. Varmasti vanhoille ystäville on taattu audienssi, mutta ilmaiseksi ei asioita kannata odottaa. Tämän rinnalle myös mahtuu valmius kohdata vastustajien ja kilpailijoiden johtajia, mutta tätä ei pidä tulkita automaattisesti tueksi, Aaltola kirjoittaa verkkosivuillaan.
– Ei presidenttiä kannata nähdä despoottina, joka olisi halukas uhkapelaamaan Yhdysvaltojen suurvalta-asemalla ja sitä kautta omalla asemallaan. Joka tapauksessa tällä tavoin toimiva Yhdysvallat voi olla ajoittain liittolaisille vaikea tulkittava, ja siihen kannattaa valmistautua. Jo viime kerralla Trumpille oli ominaista, että hän puhui eri kieltä kuin hänen hallintonsa, oli kyseessä sitten Euroopan puolustusmenot tai Venäjä, hän jatkaa.
Aaltolan arvion mukaan eurooppalaiset ”joutuvat Trumpin kanssa vääntämään kättä” ainakin jollakin tasolla turvallisuudesta, puolustuksesta ja kauppapolitiikasta.
– Puolustusmenot, kovat tullit, Nato, Grönlanti, energia ja Ukraina ovat tästä jo hyviä esimerkkejä. Eurooppalaisten on ymmärrettävä, ettei Trumpilla ole itseisarvoista tarvetta tehdä myönnytyksiä edes vanhoille kavereille. Siksi häneen ja hallintoon kannattaa olla jatkuvassa yhteydessä ja tuoda esiin kantojamme, hän kirjoittaa.
– Minkäänlainen ”out of sight, out of mind” – tai kädenlämpöisten lipevien lupausten politiikka ei toimi, sillä tämän myös Trump on jo kokenut. Yhdysvaltojen etuja kannattaa kunnioittaa, mutta ei yksipuolisesti: niiden täytyy olla linjassa Euroopan ja Suomen etujen kanssa. Olennaista on muistaa, miten kärjistynyt riitely korvaamattoman liittolaisen kanssa olisi typerää tai ylipäätään ajautuminen tilanteeseen, jossa suhdetta Yhdysvaltoihin inflatoidaan arvomiekkailuilla uutistoimitusten etusivuilla.
Kauppasodan uhkaan tulee Aaltolan mukaan suhtautua vakavasti mutta rauhallisesti.
– Yhdysvalloista on saatavilla pitkäaikaista energiaa LNG:n muodossa, ja puolustusteollisuudella on potentiaalia, kun Eurooppa kaipaa terästystä Ukrainan jälkeen. Diilin elementtejä on nähtävissä. Samalla on huolehdittava vastineesta, jos tullit kuitenkin tulevat. Niiden ulkopuolelle olisi silti syytä jättää välttämättömät puolustustarvikkeet ja energia.
Aaltolan mukaan Trump jatkanee vaatimuksia siitä, että Naton jäsenmaat käyttäisivät yhä enemmän rahaa puolustukseen.
– Naton suhteen on syytä varautua kovaankin puheeseen puolustusmenoista ja uhkauksista vetää amerikkalaisjoukkoja muualle. Vaikka monet valtiot aikovatkin nyt korostaa kahdenvälistä suhdettaan Trumpin Yhdysvaltoihin, Nato on syytä pitää mielessä. Liittokunnan elinvoimaa ei tule heikentää oman edun tavoittelulla, vaan paras keino tukea molempia on investoida puolustukseen ja osoittaa tämä selvästi Washingtonin suuntaan. Suomesta olen monesti sanonut, että puolustusmenojemme bkt-osuus on 3 prosenttia – tätä samaa voin suositella muillekin jäsenmaille, hän kirjoittaa.
Aaltola nostaa esille myös Ukrainan sodan.
– Ratkaisun hakeminen ei automaattisesti ole kauhukuva, sillä kaikki riippuu toteutuksesta. Uusi presidentti aikoo arvioida tilanteen omista lähtökohdistaan, mutta viime kädessä realismin reunaehtoihin tukeutuen. Ei Trump Ukrainaa Venäjälle syötä eikä ilmaiseksi ratkaisuja tarjoa, Aaltola kirjoittaa.
– Katse kannattaa pitää pallossa: eurooppalaisten heikkous ja häilyvyys suhteessa Venäjään vuosikymmenten ajan sekä haluttomuus vastata sotilaalliseen uhkaan ovat ruokkineet sotaa Ukrainassa, ei Trumpin Yhdysvallat. Sormilla ei siis kannata huitoa tai osoitella amerikkalaisten suuntaan, vaan keskittyä siihen, että Ukraina saa edelleen tarvitsemansa aseellisen tuen. Näin tekemällä osoitetaan Trumpille myös sitoutumista asiaan, hän jatkaa.
Aaltolan mukaan yhteistyö Trumpin kanssa voi sujua.
– Sen sijaan, että enää kannattaisi surkutella vaalitulosta, maalailla kauhukuvia, seurata Elon Muskia suurennuslasilla tai juosta huhupuheiden perässä, suotavampaa on tästä eteenpäin keskittyä tekoihin ja oman linjan valmisteluun. Suhdetta Washingtoniin on hoidettava jatkossakin asiallisesti ja siitä lähtökohdasta käsin, että kyseessä on sekä Suomen että Euroopan kannalta elintärkeä liittolainen. Järkevää etuihin pohjautuvaa yhteistyötä on mahdollista toteuttaa jatkossakin, vaikkei se suoraviivaista uuden Valkoisen talon kanssa aina olisikaan, hän kirjoittaa.
– Suhdetta Yhdysvaltoihin ei kannata laiminlyödä latteuksiin tukeutumalla tai valmistautumattomuudella – tähän ei ole varaa Euroopassa eikä sen kummemmin Suomessakaan. Myös Trumpin hallinnon kanssa on mahdollista tehdä johdonmukaista ja tavoitteellista yhteistyötä. Transatlanttisen suhteen omaehtoinen heikentäminen olisi juuri sitä, mitä niin Pekingissä kuin Moskovassakin kovasti toivotaan.
