Kuluttajien perintätapausten määrät kääntyivät kasvuun loppuvuonna 2024, kertoo luotonhallintayhtiö Intrumin katsaus. Samaan aikaan perintään siirtyneiden maksujen summat laskivat ja pitkän aikavälin perintäonnistuman kehitys heikkeni, mikä viittaa kuluttajien maksukyvyn alentumiseen.
Heikot työllisyysnäkymät nakertavat kuluttajien luottamusta ja hidastavat kulutuksen elpymistä.
Luotonhallintayhtiö Intrumin mukaan vuoden 2024 toisen neljänneksen positiivinen kehitys kuluttajien taloudessa taittui vuoden loppua kohden, kun kuluttajien perintätapausten määrät kääntyivät kasvuun.
Perintään siirtyneiden maksujen summat puolestaan pienenivät ja perintäonnistuma heikkeni vuoden viimeisellä neljänneksellä. Tilanne on parempi kuin vuotta aiemmin, mutta kuluttajien talouden kehityksen näkymät ovat epävarmoja, kuten talouden tilanne yleisestikin.
– Suomen talous kasvoi vuoden 2024 jokaisella neljänneksellä edellisestä, ja ostovoiman paranemisen myötä kuluttajien tilanne olikin loppuvuonna perintätietojen valossa parantunut vuoden takaiseen verrattuna, sanoo Intrumin kaupallinen johtaja Juha Iskala tiedotteessa.
– Kasvu on kuitenkin edelleen vaimeaa ja taloudellinen tilanne on hyvin erilainen erilaisissa talouksissa. Työssä käyvien ja korkojen alenemisesta hyötyvien tilanne paranee, kun taas sosiaalietuuksia saavien ja työttömäksi jäävien tilanne oletettavasti heikkenee. Suuri konkurssien määrä ja heikko työllisyystilanne aiheuttavat edelleen huolta kuluttajien maksukyvystä, kun arvioidaan vuotta eteenpäin.
Hyvä uutinen on, että lasku- ja reskontrapalvelun myyntisaatavien perintään siirtyneiden laskujen ja perintään siirtyneiden muistutusten kappalemäärissä esiintyi lievää laskua. Perintätapausten määrissä on ennakoidaan silti kasvua alkuvuoden aikana.
– Talouden lievästä positiivisesta vireestä huolimatta kuluttajien maksukyvyn heikentyminen korostunee vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä joulusesongin aikana luotolla tehtyjen hankintojen maksujen erääntyessä samaan aikaan, kun syksyn konkurssien ja irtisanomisten vaikutukset alkavat näkyä kuluttajien taloudessa, Iskala arvioi.
Talouden näkymät ovat viime vuotta suotuisampia, mutta poliittinen epävarmuus, heikko työllisyystilanne ja kuluttajien epävarmuus varjostavat edelleen Suomen talouskehitystä ja luottamusindikaattoreiden elpymistä.
Talouden suuntaan vaikuttavat Europan keskuspankin korkopäätökset, joissa voi olla odotettavissa aiempaa enemmän erimielisyyttä keskuspankkiirien välillä, sekä energian hinnan kehitys ja Yhdysvaltojen kauppapolitiikan vaikutukset.
– Voimakkaampi talouskasvu edellyttää vahvempaa uskoa tulevaisuuteen, jotta kasvun moottoreina toimivat yksityinen kulutus ja yritysten investoinnit lisääntyisivät. Intrumin viimeisimmän maksuviivetutkimuksen mukaan yritysten maksukyky heikkeni, mikä ei merkitse nopeaa käännettä parempaan suuntaan. Konkurssien voidaan olettaa säilyvän korkealla tasolla alkuvuoden ajan ja työllisyystilanne tulee myös jatkumaan heikkona, Iskala toteaa.
