Kaatumisen riski kasvaa ihmisen ikääntyessä ja joka toinen yli 80-vuotiaista kaatuu vähintään kerran vuodessa. Vuosittain Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhan alueella todetaan yli 750 lonkkamurtumaa. Suurin osa niistä voitaisiin estää.
Kaatumisen seurauksena tapahtuvat lonkkamurtumat ovat kalliita hoitaa, mutta lisäksi ne aiheuttavat ikääntyneille inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn laskua.
Lonkkamurtuman kustannukset ovat ensimmäisen hoitovuoden aikana noin 30 000 euroa kaatumista kohti. Kustannukset nousevat sitäkin korkeammiksi, mikäli lonkkamurtuman seurauksena ikääntynyt tarvitsee hoiva- tai asumispalvelua.
Aiemmin kotona asuvista lonkkamurtuman saaneista iäkkäistä useampi kuin joka kymmenes siirtyy tapaturman jälkeen hoiva- ja asumispalveluiden piiriin.
Joka kolmas kaatuminen voitaisiin ehkäistä yksilöllisillä ehkäisytoimilla. Kolmannes lonkkamurtumista voitaisiin ehkäistä riittävällä liikunnalla. Kaatumisen seurauksena saatu murtuma lisää riskiä myös myöhemmälle lonkkamurtumalle.
Isoon osaan kaatumista aiheuttavista tekijöistä voidaan vaikuttaa
Moni erehtyy pitämään kaatuilua sekä lihasvoimien ja liikuntakyvyn heikkenemistä väistämättöminä vanhuuden merkkeinä ja sopeutuu niihin. Vaikka osa kaatumisista selittyy ikääntymiseen liittyvillä fysiologisilla tekijöillä, merkittävä osa johtuu fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä.
Asiantuntija Sari Sirkelän toteaa, että lihasmassa ja voima vähenevät käytön puutteessa. Liikunnan tarve ei vähene iän myötä, vaan hyödyt korostuvat entisestään.
– Ikääntyneen kaatuilu ei kuulu normaaliin ikääntymiseen. Suurimpaan osaan kaatumisia aiheuttaviin tekijöihin, kuten voimatasapainoon tai ympäristön turvallisuuteen, voi vaikuttaa myös itse. Turvallinen kotiympäristö on tärkeä ja onkin hyvä kiinnittää huomiota mahdollisiin vaaranpaikkoihin. Voimatasapainon harjoittaminen on yksi merkittävä avaintekijä ikääntyneiden kaatumisen ehkäisyssä, Sirkelä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hyte-yksiköstä sanoo.
Voimatasapainon harjoittaminen ensiarvoisen tärkeää
Kävelykyky on keskeinen toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen mittari. Heikko alaraajojen lihasvoima vaikeuttaa kävelyä, mikä voi kaventaa elämänpiiriä ja lisätä avun tarvetta.
Lihasvoima- ja kuntosaliharjoittelu pitäisi aloittaa viimeistään silloin, kun portaiden kulkeminen tuntuu vaikealta, tuolista ylös nouseminen on hankalaa, ulkona liikkuminen vähentyy tai ilmenee tasapainovaikeuksia ja kaatumisen pelkoa.
– Iäkkäille suositellaan harjoittelua, joka kasvattaa lihasmassaa ja lisää nopeusvoimaa. Harjoittelun tulisi olla tavoitteellista ja nousujohteista eli harjoitusohjelma on yksilöllisesti laadittu ja vastusta lisätään voiman karttuessa. Kahdesti viikossa toteutetun harjoittelun tulokset tulevat näkyviin jo 2–3 kuukaudessa, johtava asiantuntija Saila Hänninen Ikäinstituutista muistuttaa.
Tasapainoa tulisi harjoittaa nousujohteisesti, monipuolisesti ja useamman kerran viikossa. Harjoittelun tavoitteena on, että tasapaino toimii automaattisesti jokapäiväisissä askareissa.
Tasapainoa voi harjoittaa kuntosaliharjoittelun yhteydessä, mutta myös kotioloissa esimerkiksi seisomalla yhdellä jalalla ja liikuttamalla ilmassa olevaa jalkaa eri suuntiin. Tasapainotreeniin saa haastetta, kun tekee liikkeet epätasaisella alustalla, vaikka tyynyn päällä tai sulkee silmät.
Liikkeet kannattaa tehdä paikassa, jossa saa tarvittaessa seinästä tukea. Monessa liikuntalajissa, esimerkiksi tanssissa ja metsäkävelyssä tasapaino harjaantuu huomaamatta.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue ja alueen 26 kuntaa sekä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) ovat mukana kolmevuotisessa Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa, missä yhtenä tavoitteena on lisätä iäkkäille suunnattua voima-tasapainoharjoittelua.
– Jos itsellä tai omaisella herää huoli liikuntakyvystä tai terveydentilasta, asia kannattaa ottaa puheeksi terveysasemalla tai kotihoidon työntekijän kanssa. Ikääntyessä on myös tärkeä säilyttää harrastukset ja sosiaaliset suhteet, ettei jäisi pelkästään kotiin. Arkiliikkuminen säännöllisesti ja monipuolisesti on tärkeää, Sirkelä jatkaa.
Liikkumisen tukemiseen on myös mahdollista saada apuvälineitä oman sote-keskuksen apuvälinepalveluista. Ammattilaisten kanssa on tärkeä arvioida toimintakyvyn tukemiseen oikeanlainen apuväline. Oman kotikunnan liikuntapalveluista kannattaa kysyä myös voimatasapainoryhmistä ja niihin hakeutumisesta.
Lue lisää: varha.fi/kaatumisenehkäisy
