Työmarkkinajärjestöjen valmisteleman seuraavan eläkeuudistuksen neuvottelutulos on julkaistu.
Järjestöt pääsivät neuvottelutulokseen eläkeuudistuksesta sunnuntaina. Järjestöjen hallintojen pitää vielä hyväksyä neuvottelutulos.
Sopimuksen keskeisenä osana on työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan sääntelyn uudistaminen ja eläkejärjestelmän pitkäaikainen kehittäminen. Myös työeläkkeiden rahastointia tullaan vahvistamaan.
Työeläkeyhtiöiden mahdollisuuksia riskinottoon eläkevarojen sijoittamisessa kasvatetaan. Tavoitteena on kasvattaa sijoitusten tuottoja pitkällä aikavälillä.
Eläkeuudistuksen mukaan sijoitustuottojen tuottovaatimuksen osaketuottosidonnainen osuus nostetaan 30 prosenttiin. Tuottovaatimuksessa otetaan huomioon kaikilla säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevat osakkeet.
Osakesijoitusten enimmäismäärä tarkistetaan 85 prosenttiin kaikista sijoituksista.
Lisäksi laajennetaan nykyinen vuokra-asuntosijoittamisen luotonottomahdollisuus koskemaan kaikkia työeläkevakuutusyhtiön tytäryhteisöjen kiinteistösijoituksia.
Perittävien työeläkemaksujen suuruus pysyy 24,4 prosentissa vuosina 2026–2030.
– Hallitus ilmoitti juuri hyväksyneensä työmarkkinajärjestöjen eläkeratkaisun. Tämä luo hyvät edellytykset neuvottelutuloksen mukaiselle säädösvalmistelulle, joka on syytä aloittaa mahdollisimman nopeasti. kirjoitti Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Ilkka Oksala viestipalvelu X:ssä.
Työeläkevakuuttajien (Tela) toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kiittää myös lopputulosta.
– Nyt hyväksytty neuvottelutulos on osoitus tämän tehtävän onnistuneesta toteuttamisesta myös tässä ajassa, Siimes sanoo tiedotteessa.
Siimes pitää työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaa eläkeuudistusta vastuullisena kokonaisuutena.
Neuvotteluissa sovittiin myös uudesta sääntöpohjaisesta vakautusjärjestelmästä eli niin kutsutusta inflaatiovakauttajasta, joka otetaan käyttöön vuodesta 2030 alkaen. Sen avulla on tarkoitus pienentää maksussa olevien työeläkkeiden korotuksia tilanteissa, joissa yleinen hintataso kasvaa voimakkaammin kuin palkat.
– Inflaatiovakauttaja on teknisiltä periaatteiltaan selkeä ja ymmärrettävä. Se ei myöskään riko työeläkkeen keskeisiä periaatteita, Siimes toteaa.
Työmarkkinajärjestöt kävivät neuvotteluja syksystä 2023 alkaen pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman ja hallituksen työmarkkinajärjestöille erikseen antaman toimeksiannon mukaisesti.
Hallituksen tavoitteiden mukaan muutosten tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin miljardia euroa. Eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä haastavat syntyvyyden lasku, huoltosuhteen heikkeneminen ja heikko talouskasvu.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta keskusteli torstaina neuvottelutuloksesta. Ministerivaliokunta katsoi sopimuksen kokonaisuutena täyttävän riittävästi uudistukselle asetetut tavoitteet. Hallitus on valmis sopimuksen mukaisesti käynnistämään säädösvalmistelun, jos työmarkkinakeskusjärjestöt omalta osaltaan hyväksyvät sopimuksen.
Hallitus ilmoitti juuri hyväksyneensä työmarkkinajärjestöjen eläkeratkaisun. Tämä luo hyvät edellytykset neuvottelutuloksen mukaiselle säädösvalmistelulle, joka on syytä aloittaa mahdollisimman nopeasti.
Ohessa linkki järjestöjen neuvottelutulokseen. https://t.co/idqaW35aH0
— Ilkka Oksala ✝️ 🇫🇮🇪🇺🇺🇦 (@IlkkaOksala) January 23, 2025
