Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n kuukausiennusteen mukaan talvi jatkuu Suomessa tavanomaista lauhempana seuraavat neljä viikkoa.
– Näyttää siltä, että tammikuun loppu kuluu Suomessa lauhassa talvisäässä, ja tilanne jatkuu näillä näkymin pitkälle helmikuuhun. Pakkasta on edelleen välillä etelää myöten, mutta todennäköisesti kylmät jaksot jäävät lyhyiksi. Talven tavallisesti kylmin kohta, tammikuun loppu ja helmikuun alku, ylitetään tällä kertaa siis lauhassa säässä. Osittain tämän takana on polaaripyörre. Se on ollut vahva ja myös pysyy ennusteen mukaan sellaisena, eli ylhäällä stratosfäärissä länsivirtaukset ovat voimakkaita, toteaa Forecan meteorologi Anna Latvala sääblogissaan.
Vahva polaaripyörre tarkoittaa, että kylmä arktinen ilma pysyy suurimmaksi osaksi napa-alueella. Tällaisessa tapauksessa Suomenkin leveysasteilla vallitsee usein läntinen ilmavirtaus. Aina polaaripyörteen vaikutus ei kuitenkaan ulotu kunnolla maanpinnalle asti.
Polaaripyörteen heikentyessä napa-alueen ympäristön kylmää ilmamassaa pääsee työntymään etelämmäksi. Vahvan polaaripyörteen aikana kylmä ilmamassa pysyy suurimmaksi osassa napa-alueella. Polaaripyörteen heikentyessä napa-alueen ympäristön kylmää ilmamassaa pääsee työntymään etelämmäksi.
Myös talvella 2019–2020 polaaripyörre oli vahva.
– Tällainen hyvin voimakas polaaripyörre oli talvena 2019–2020, joka muistetaan erittäin lauhasta säästä ja varsinkin maan etelä- ja länsiosan lyhyestä termisestä talvesta. Nyt tässä lopputalvessa voi olla samanlaisia piirteitä, eli matalapainevyöryä Fennoskandiaan ja usein suojasäätä, Latvala sanoo.
Vaikka tämän talven jatko näyttää tämän hetken ennusteissa tavanomaista lauhemmalta, meteorologi muistuttaa, että ennusteet voivat muuttua.
– Vaikka tällä hetkellä ei näy merkkejä polaaripyörteen merkittävästä heikkenemisestä tai hajoamisesta ennen sen luonnollista keväistä hiipumista, voi tilanne joskus muuttua nopeasti. Siinä tapauksessa nyt kuukausiennusteessa näkyvä lauha säätilanne vaihtuisi kylmempään, Anna Latvala kertoo.
– Perjantaina kapea lumisadealue liikkuu Suomessa kohti pohjoista. Sen jäljessä tulee myös vähän vettä. Lämpötila kohoaa nollaan tai hieman sen yläpuolelle, mutta sadealueen edellä Lapin selkeillä alueilla pakkasta on vielä 20–30 astetta, Latvala sanoo.
Seuraavat lumi-, vesi- ja räntäsateet pyyhkäisevät lauantaina Suomen yli lounaasta alkaen.
– Lauantain sateet Suomessa liittyvät perjantaina Irlantiin ja Isoon-Britanniaan iskevään voimakkaaseen Éowyn-myrskyyn, vaikka itse matalapaineen keskus menee Norjanmeren kautta. Kovat pakkaset hellittävät niin, että lopulta suojasää voi yltää Etelä-Lappiin asti. Maan etelä- ja keskiosassa on lauantaina 0–5 lämpöastetta. Matalapainesään takia myös tuuli voimistuu. Varsinkin maan länsiosassa puuskat ovat lauantaina kovia.
Sunnuntaina hajanaisia sateita liikkuu Suomessa, sekä vetenä että lumena. Lämpötila on päivällä laajalti 0–4 astetta, Lapissa 0–8 pakkasastetta. Sunnuntaina illalla pakkasta on maan eteläosassa asti.
Ensi viikko jopa 3–7 astetta keskimääräistä lämpimämpi
Uuden kuukausiennusteen mukaan kuunvaihteen viikon keskilämpötilat ovat Suomessa 3–7 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Sademäärät ovat enimmäkseen ajankohdalle tavanomaisia.
– Atlantilta tulee matalapaine toisensa jälkeen Länsi- ja Pohjois-Eurooppaan. Suomi on idän korkeapaineen ja lännen laajan matalapaineen alueen välissä. Meillä vallitsee lauha eteläinen tai läntinen ilmavirtaus, Latvala toteaa.
Tuulinen ja pilvinen tilanne pitää sään lauhana useina päivinä viikon aikana.
– Maan etelä- sekä keskiosassa lämpötilat vaihtelevat pikkupakkasen ja 0–5 plusasteen välillä. Vaikka ajoittain Lapissa voi olla 20 astetta pakkasta, niin kireät yli 30 asteen pakkaset jäävät taakse. Hetkittäin suojasää voi levitä Lappiin asti.
Sateita tulee viikon aikana lumena, räntänä ja vetenä eri puolilla maata.
– Ajokeli on siis jäisillä teillä liukas välillä suojasään, välillä taas vesisateen takia, Latvala sanoo.
Pitkän ajan säätilastojen mukaan keskimääräiset ylimmät lämpötilat ovat Suomessa tammi–helmikuun vaihteessa maan eteläosassa laajalti 0–4 pakkasastetta, lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla 0–2 plusastetta. Maan keskiosassa keskimääräinen ylin lämpötila on tammi–helmikuun vaihteessa 0–6 pakkasastetta, pohjoisessa laajalti 4–10 pakkasastetta.
Helmikuun ensimmäisellä viikolla edelleen tavanomaista lauhempaa säätä
Kuukausiennusteen mukaan 3. helmikuuta alkava viikko on sekä Suomessa että muualla Euroopassa keskimääräistä helmikuun alkua lauhempi. Sademäärät ovat Suomessa ja laajalti muuallakin Euroopassa tavanomaisia tai tavanomaista pienempiä.
– Itäisessä Euroopassa on edelleen korkeapaine, joka levittäytyy tämän kuukausiennusteen mukaan Suomeen asti. Matalapaineiden reitti kulkee kauempaa pohjoisesta, joten tässä tilanteessa Suomeen leviäisi edelleen etelästä ja lännestä lauhaa ilmaa, Latvala ennustaa.
Kuukausiennuste näyttää, että 10. ja 17. helmikuuta alkavilla viikoilla viikon keskilämpötilat ovat Suomessa yhä tavanomaista lauhempia. Sademäärässä ei ole Suomessa merkittävää poikkeamaa tavallisesta.
Koululaisten talvilomakausi käynnistyy 17. helmikuuta alkavalla viikolla, kun lomia vietetään esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja Porissa.
– Näyttää siltä, että 10. ja 17. helmikuuta alkavilla viikoilla suursäätilanteessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, mutta sään ennustettavuus alkaa heiketä. Sää on ajankohtaan nähden edelleen lauhaa, sekä Suomessa että yleisesti Euroopassa. Suomi on tämän kuukausiennusteen mukaan Keski- ja Etelä-Euroopan laajan korkeapaineen ja Islannin kautta Jäämerelle menevän matalapaineiden reitin välissä. Tällaisessa tilanteessa myös föhn-tuuli voi välillä puhaltaa, Latvala toteaa.
Pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta.
