Saksan sisäpolitiikassa erityisesti laitaoikeisto on kasvattanut suosiotaan. Samaan aikaan perinteiset valtapuolueet, keskustaoikeistolainen CDU/CSU ja keskustavasemmistolainen SPD, ovat menettäneet äänestäjiä, kertovat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat torstaina julkaistussa tutkimuksessa.
Äänestäjien menetyksestä huolimatta oppositiopuolue CDU/CSU johtaa mielipidemittauksia noin 30 prosentin kannatuksella. Toiselle sijalle on noussut laitaoikeistolainen AfD noin 20 prosentin osuudella.
– Vaikka CDU/CSU voittaisi vaalit selvällä erolla, poliittisen kentän pirstaleisuus ja AfD:n nousu rajoittavat hallitusvaihtoehtoja, arvioi UPI:n vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku.
Muut puolueet ovat toistaiseksi kieltäytyneet hallitusyhteistyöstä AfD:n kanssa, ja tämä kanta tuskin muuttuu, vaikka CDU/CSU tammikuussa ajoikin yllättäen liittopäivillä läpi turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa koskevia ehdotuksia myös AfD:n tuella.
”Suuri koalitio” on todennäköisin hallitusvaihtoehto
Todennäköisin hallitusratkaisu on mielipidetiedustelujen valossa CDU/CSU:n johtama ”suuri koalitio”, jossa SPD toimisi pienempänä kumppanina. Puolueiden voi kuitenkin olla vaikeaa löytää yhteistä linjaa talouskysymyksissä, sosiaalipolitiikassa ja maahanmuutossa erityisesti repivän vaalitaistelun jälkeen.
EU-politiikassaan CDU/CSU:n johtama hallitus olisi todennäköisesti vähemmän kunnianhimoinen kuin edeltäjänsä, koska talous- ja finanssiasioissa se korostaa kansallisia etuja. Saksan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa nähtäisiin puolestaan pikemminkin asteittaisia kuin perustavanlaatuisia muutoksia.
– Seuraavaa Saksan hallitusta odottavat heikkenevä taloustilanne sekä samat pitkäaikaiset ulkopoliittiset haasteet, jotka ovat vaivanneet myös väistyvää hallitusta, Iso-Markku toteaa.
Rakenteellinen kriisi varjostaa vaaleja
Vaaleihin valmistaudutaan rakenteellisen kriisin keskellä. Kotimaassa Saksaa rasittavat pitkään jatkunut julkisen infrastruktuurin alirahoitus, rajallinen innovaatiokyky ja hidas tuottavuuskasvu.
EU-tasolla Saksan asema yhtenä unionin johtavista maista sekä Saksan ja Ranskan kumppanuus ovat kokeneet takaiskuja.
– Saksan ulkopolitiikkaa ja vientivetoista talousmallia puolestaan haastavat ennen kaikkea venäläisten energiatoimitusten menetys, kasvavat geopoliittiset jännitteet sekä Donald Trumpin paluu Yhdysvaltojen presidentiksi, Iso-Markku arvioi.
