– Matkan yllättävää keskeytymistä voi ehkäistä joustavalla reittisuunnitelmalla, sanoo LähiTapiolan johtaja Tapani Alaviiri.
Jos polttoaineen hinta tuplaantuisi, 27 prosenttia autoilijoista siirtyisi käyttämään sähköautoa seuraavan viiden vuoden aikana, selviää LähiTapiolan teettämästä kyselystä. Vastaajista 14 prosenttia vaihtaisi sähköautoon jo 50 prosentin hinnannousun myötä.
Kymmenen prosenttia kertoo siirtyvänsä todennäköisesti käyttämään sähköautoa seuraavan kolmen vuoden aikana, vaikka polttoaineiden hinnat eivät nousisi. Sen sijaan 41 prosenttia ei siirtyisi käyttämään sähköautoa polttoaineen hinnasta riippumatta. 20 prosenttia ei osaa tai halua sanoa.
LähiTapiolan autopalveluista ja liikenneturvallisuudesta vastaava johtaja Tapani Alaviiri uskoo, että taustalla on kotitalouksien tiukka taloustilanne, jonka takia auton hankintahinnan merkitys korostuu.
Kun suomalaisilta kysyttiin tekijöitä, jotka heidän mielestään estävät sähköautoja yleistymästä Suomessa nykyistä nopeammin, jopa 67 prosenttia piti syynä korkeaa hankintahintaa.
– Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset käyttävät yksityisajoneuvojen polttoaineisiin ja voiteluöljyihin keskimäärin noin 1 500 euroa vuodessa eli 125 euroa kuukaudessa. Sen rinnalla sähköauton hankintahinta tuntuu tietysti suurelta. Kustannukset kannattaa kuitenkin aina laskea oman kulutuksen ja tarpeen mukaan. Esimerkiksi jos ostaa käytetyn sähköauton, jota lataa yösähköllä kotonaan, sähköauton kokonaiskustannukset voivat olla polttomoottoriautoa edullisemmat jo nykyisellä polttoaineen hinnalla, Alaviiri sanoo.
Suunnitelmallisuus ennaltaehkäisee ongelmia talviajossa
Yksi yleisimmistä esiin nousseista esteistä sähköautojen nykyistä nopeammalle yleistymiselle on Suomen talviolosuhteet ja niiden vaikutus sähköautojen toimintamatkaan: sitä pitää esteenä 59 prosenttia suomalaisista.
– Talviajossa sähköautoilijalta vaaditaan tavallista enemmän suunnitelmallisuutta, sillä kylmällä säällä sähköauton toimintamatka voi lyhentyä 30–50 prosenttia ja toisaalta latausaika pitenee. Matkan keskeytymisen pelkoa voi kuitenkin ehkäistä aika pitkälti jo sillä, että suunnittelee latauspaikat tavallista tiheämmin ja varaa aikatauluihin joustoa. Pitkällä ajomatkalla hyvin ajoitetut latauspysähdykset pitävät yllä myös kuskin vireystilaa, Alaviiri toteaa.
Puolet suomalaisista nimesi nykyistä nopeamman yleistymisen esteeksi mahdolliset akkuvahingot ja niiden kalliit korjauskustannukset. Sähköautojen kalliit akkuvahingot ovat olleet isosti otsikoissa, vaikka tällaiset vahingot ovat todellisuudessa harvinaisia, Alaviiri sanoo.
– On totta, että sähköautojen ajoakuston vaurioita voi olla kallista tai jopa mahdotonta korjata, mutta valtaosa sähköautojen vahingoista on pieniä parkkipaikka- ja peräänajovahinkoja, joiden korjauskustannuksissa ei ole eroa vastaavan ikäisiin ja vastaavasti varusteltuihin polttomoottoriautoihin verrattuna. Sähköautojen akkuteknologia on jo nyt osoittautunut luotettavaksi, mistä kertovat myös niiden pitkät akkutakuut. Ajoakuston korjausmahdollisuudet, varaosien saatavuus sekä korjausosaaminen myös kehittyvät koko ajan.
Kyselyyn vastasi 1 047 henkilöä 24.10.–1.11.2024 välisenä aikana. Sähköautoihin siirtymistä koskeva kysymys kysyttiin niiltä, jotka ovat viimeisen vuoden aikana ajaneet jotain muuta kuin sähköautoa, joilla on tällainen käytettävissään tai jotka omistavat tällaisen (n = 844). Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.
