OP-pankin nimissä lähetetty huijaustekstiviesti älypuhelimessa, kesällä 2024. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

”Olemme häviämässä rikollisille” – asiantuntija toivoo uusia keinoja huijausten kitkemiseksi

Petteri Järvisen mukaan viranomaisten passiivisuudelle on saatava loppu.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvisen mukaan viranomaiset tarvitsevat uusia keinoja digihuijausten kitkemiseksi. Järvinen kirjoittaa asiasta Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.

Järvinen viittaa kirjoituksessaan Finanssialan tuoreisiin lukuihin, joiden mukaan rikolliset yrittivät viime vuonna huijata suomalaisilta jopa  107,2 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja, mutta yhteensä suomalaiset menettivät vuonna 2024 verkkorikollisille 62,9 miljoonaa euroa.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

– Tällä vauhdilla olemme häviämässä rikollisille. Jotain uutta pitäisi nyt keksiä. Digihuijausten määrä kasvaa, koska niitä on helppo tehdä asuinpaikasta riippumatta, ja koska kiinni jäämisen riski on pieni, Järvinen kirjoittaa HS:ssa.

Järvinen ihmettelee, miksei poliisi ole luonut esimerkiksi viime aikoina yleistyneille ”Hei äiti, puhelimeni meni rikki”-huijausviesteille palvelua, johon viesteistä voisi ilmoittaa. Palvelun avulla rikollisten käyttämät kotimaiset prepaid-numerot saataisiin nopeammin suljettua, ja poliisin tiukemmalla linjalla olisi Järvisen mukaan ainakin pelotevaikutus.

Järvinen kertoo itse tarjonneensa turhaan poliisille keräämiään huijausta yrittäneiden rikollisten numeroita ja pankkitilejä. Koska rikosta ei ole ehtinyt tapahtua, eivät tiedot poliisia ole kiinnostaneet. Poliisin passiivisuus ruokkii digirikollisuuden kasvua, hän varoittaa.

Viranomaisten keinovalikoima on jämähtänyt reaalimaailman, Järvinen kuvailee.

– Miksei poliisi voi teeskennellä uhria ja jäljittää tekijöitä jo pelkän huijausviestin perusteella? Miksi viestintä- ja pankkisalaisuus estävät operaattoreita sulkemasta liittymiä ja pankkeja vaihtamasta huijauksiin liittyviä tietoja? Onko nykyisten rangaistusten pelotevaikutus riittävä suhteessa kiinnijäämisen riskiin?

Järvinen pelkää juijausten yleistymisen nakertavan etenkin ikääntyneiden luottamusta nettipalveluihin.

– Tällä menolla valtion tavoite tehdä digistä ensisijainen asiointikanava jo ensi vuoden alusta lähtien karkaa yhä kauemmaksi, hän päättää.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS