Hyvinvointialueet ovat kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana onnistuneet uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitaan. Yhä useampi suomalainen saa laadukkaampia ja yhdenvertaisempia palveluita kuin aiemmin, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreesta raportista.
Selvityksen tulos voi yllättää. Julkista keskustelua on nimittäin hallinnut huoli hyvinvointialueiden taloudesta, alijäämistä, säästöistä ja niiden vaikutuksista palveluihin. Onko sote-palveluiden tilanteesta maalattu liian synkkää kuvaa?
– Niin voi sanoa. Keskustelussa on ollut hirvittävän synkkiä sävyjä. Tällä en tarkoita sitä, etteikö meillä olisi pistemäisiä haasteita ja korjaamisen paikkoja erilaisissa palveluissa. Niihin tietenkin pitää puuttua ja ratkaisuja haetaan koko ajan. Samaan aikaan hyvinvointialueilla on kuitenkin tehty valtavasti todella hyvää palveluiden kehitystyötä, kertoo kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) Verkkouutisille.
Myönteistä viestiä on kuultu aiemminkin. Syksyllä hyvinvointialueiden johtajat kertoivat yhteisellä kannanotollaan, että sote-palvelut toimivat vahvasti ja ne ovat paremmalla tolalla kuin ennen sote-uudistusta. Monilla alueilla hoitoon pääsee aiempaa nopeammin. Myös sujuvat digitaaliset palvelut ovat yhä useamman ulottuvilla.
Sote-uudistuksella palvelujen järjestämisvastuu saatiin vahvemmille harteille. Ikonen iloitsee siitä, että vuosien hallinnon uudistamisen jälkeen hyvinvointialueilla voidaan keskittyä vihdoin palveluihin ja niiden kehittämiseen.
– Alueilla on kehitelty todella hienoja ratkaisuja ja uusia käytäntöjä, miten laadukkaita palveluita ja lisäarvoa saadaan tuotua uudenlaisella otteella. Paljon hyvää on meneillään. Siitähän sote-uudistuksessa oli kyse, ministeri toteaa.
– Samaan aikaan hallitus uudistaa palvelulainsäädäntöä, kehittää rahoitusmallia kannustavaan suuntaan ja yksinkertaistaa alueiden ohjausta. Monituottajuuden esteitä puretaan, soten koulutuspaikkoja lisätään ja osaajapulaan vastataan. Hoitoon pääsyä parannetaan lasten ja nuorten terapiatakuulla, Kela-korvauksia kehittämällä ja omalääkärimallilla, hän jatkaa.
Opposition puheissa sote-palveluiden väitetään olevan jopa romahtamassa. Ministerin mukaan kansalaisten pelottelu ei palvele ketään.
– Kokoomuksella on ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Emme lähde pelottelemaan tai lietsomaan kauhukuvia. Kun jossain on epäkohta tai ongelma, me korjaamme sen, Ikonen sanoo.
Onnistumisia hyvinvointialueilla
Anna-Kaisa Ikonen on vieraillut vuoden sisällä lähes jokaisella hyvinvointialueella. Hän vaikuttaa vilpittömän innostuneelta.
Ikonen mainitsee useilla hyvinvointialueilla käyttöön otetut digiklinikat, jotka ovat parantaneet palveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella viime vuonna avattu OmaPirha-digiklinikka mahdollistaa terveysasioiden hoitamisen mobiilisovelluksen ja verkkosivujen kautta. OmaPirhaan on rekisteröitynyt jo lähes puolet pirkanmaalaisista ja sitä kautta otettiin viime vuonna yhteyttä keskimäärin 17 000 kertaa kuukaudessa. Hoitajat ja lääkärit ratkaisivat 60 prosenttia yhteydenotoista jo digiklinikalla.
Ikonen kertoo seuranneensa erään iäkkään henkilön kohdalla, kuinka helpoksi ja sujuvaksi OmaPirhan käyttö on tehty. Henkilö ei ollut ennen digiklinikkaa käyttänyt mitään sovellusta kännykällään.
– Hän onnistui perjantai-iltana saamaan hetkessä diagnoosin ja vielä naapurin herran hakemaan lääkkeet apteekista. Hän asui paikkakunnalla, jossa ei ole enää terveysasemaa. Asiointi muualla olisi ollut hyvin vaikeaa, mutta digiklinikalla palvelun sai kotisohvalle. Hänestä tuli vahva OmaPirhan puolestapuhuja, ministeri kertoo.
Ikonen mainitsee hyvänä uutena käytäntönä myös kotihoidon asiakkaiden lääkerobotit. Niitä on käytössä esimerkiksi Pohjanmaan hyvinvointialueella. Laite ilmoittaa, kun on aika ottaa valmiiksi annosteltu lääke. Jos asiakas ei ilmoituksesta huolimatta ota lääkettä, kotihoidon hoitajat saavat puhelimeensa ilmoituksen ja tulevat paikalle.
– Lääkerobotit parantavat lääkehoidon oikea-aikaisuutta ja turvallisuutta. Ne mahdollistavat myös sen, että kotihoidon käynneillä hoitajilla on enemmän aikaa asiakkaan kohtaamisen, kun lääkkeiden annostelu ja jako hoituvat laitteen avulla.
Hyvä esimerkki hyvästä käytännöstä on ministerin mukaan myös tekoälyn käyttöön ottaminen. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sitä hyödynnetään potilaskirjausten tekemisessä.
– Tekoäly hoitaa ison osan paperitöistä, jolloin sote-ammattilaiset voivat keskittyä potilaiden kohtaamiseen. Työaikaa vapautuu siis siihen kaikkeen tärkeimpään asiaan, Ikonen toteaa.
Myös muilla alueilla on Ikosen mukaan tehty paljon palveluiden uudistamiseksi.
HUSissa tekoäly vahtii, että keuhkokuvat otetaan oikein. Lapin hyvinvointialueella on automatisoitu sairaala-apteekki. Varsinais-Suomen psykiatrisessa Kompassisairaalassa sote-järjestöt ovat vahvasti läsnä ja tilat on rakennettu tukemaan hoitoa laajemman hyvinvoinnin näkökulmasta.
Kanta-Hämeessä on liikkuva kotisairaalan ja ensihoidon yksikkö GerBiili, joka tarjoaa terveydenhuoltopalveluja ikääntyneille ja vammaispalvelun asiakkaille heidän omassa kodissaan tai asumispalveluissa. Näin ehkäistään tarpeetonta päivystykseen joutumista ja päivystysten ruuhkautumista.
Henkilöstön saatavuuteen on löydetty ratkaisuja esimerkiksi erilaisten sovellusten avulla. Hyvinvointialueilla on lisäksi käynnissä erilaisia omalääkärimallia kehittäviä hankkeita, ministeri listaa alueiden hyviä käytäntöjä.
– Näistä hyvistä käytännöistä pitäisi puhua enemmän, Ikonen sanoo innostuneena.
Käänne parempaan
Uudenlaisilla ratkaisuilla saadaan Ikosen mukaan parempia palveluita. Lisäksi se on välttämätöntä, jotta yhteiset rahat voidaan käyttää mahdollisimman järkevästi.
Hyvinvointialueiden rahoitus kasvoi 2,2 miljardilla eurolla viime vuoteen verrattuna. Tänä vuonna rahoitus on 26,2 miljardia euroa eli lähes kolmasosa valtion budjetista.
Hyvinvointialueiden taloudellisessa tilanteessa on Ikosen mukaan näkyvillä käänne parempaan. Viime vuonna alueet tekivät jo noin 200 miljoonaa euroa vähemmän alijäämää kuin aiemmin arvioitiin.
– Hyvinvointialueet ovat tehneet omaa uudistustyötään, mikä on vaikuttanut siihen, että alueiden alijäämä on pienentynyt ennustetusta. Valtion budjetin kannalta se tarkoittaa, että kehysvarauksemme riittää ja kevään kehysriihessä ei tarvitse päättää uusista lisäsäästöistä, ministeri kertoo.
Koko maan tarkasteltuna alueiden ennustetaan tekevän tänä ja ensi vuonna jo ylijäämää. Ministerin mukaan alueelliset erot ovat kuitenkin yhä huolena. Syksyllä Lapin, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan, Itä-Uusimaan, Kanta-Hämeen ja Satakunnan hyvinvointialueille tarjottiin mahdollisuutta tiiviimpään ohjaukseen.
– Tarvittaessa hallituksessa ja ministeriöissä on valmiudet myös arvioida, onko tarpeen käynnistää joidenkin alueiden osalta ennakollisen talouden ohjauksen menettelyä tai jopa arviointimenettelyä, eli lainsäädännön raskaampia toimia, Ikonen kertoo.
– Yleisesti ottaen käänne parempaan on kuitenkin jo tapahtunut.