Koulujen ongelmat, opettajien jaksaminen ja oppilaiden käytös herättää keskustelua lähes päivittäin. Osa oppimisen tukea tarvitsevista oppilaista jää vaille riittävää tukea, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tuoreesta arvioinnista.
Vihtiläisen erityisopettaja Pekka Bergmanin mukaan syynä kasvaville haasteille koulussa on ennen kaikkea muuttunut koulujärjestelmä. Hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan, miten tasoryhmien puute ja oppilaiden erilainen etenemistahti voi johtaa ongelmiin kouluissa.
Bergman huomauttaa, että aiemmin monessa oppiaineessa oli käytössä tasoryhmät. Kaikille oppilaille opetettiin samat perusasiat, mutta ryhmien tavoite- ja vaikeustasot vaihtelivat, hän kirjoittaa. Käytösongelmaiset oppilaat olivat tarkkailuluokalla.
– Miksi eritasoisia oppilaita pitää laittaa samaan ryhmään? Kuka siitä hyötyy? Bergman kysyy.
Nykyisessä tilanteessa sekä hitaammat että nopeammat oppijat kärsivät, jos oppiminen ei etene toivottuun tahtiin, Bergman sanoo. Toiset oppilaat tarvitsevat enemmän tukea oppimiseen, mutta osalle opeteltavat asiat sen sijaan ovat liian helppoja. Tällainen eritahtisuus voi johtaa oppilaiden turhautumiseen ja sen myötä levottomaan käytökseen, Bergman pohtii.
– Tasa-arvo ei ole sitä, että jokaiselle opetetaan tai jokainen opiskelee samaa tahtia samat asiat, vaan sitä, että jokainen oppii sen minkä kykenee ja ohjatusti, hän huomauttaa.
Bergman kirjoittaa, ettei jokaisen oppilaan kohdalla tavoitteiden tarvitse olla samat.
– Ei kaikista tarvitse tulla maistereita. Ihminen on yhtä arvokas, oli hänen koulutuksensa mikä tahansa.
Bergmanin mukaan koulujärjestelmässä tulisi palata aiempiin käytänteisiin. Tasokursseja hän toivoo etenkin kielten sekä matemaattisten aineiden opetukseen. Oppilaita tulisi myös pystyä jättämään luokalle, mikäli he eivät suostu opiskelemaan edes minimitasolla, Bergman sanoo.
Näiden toimien lisäksi Bergman kieltäisi kännyköiden käytön oppitunneilla, erottaisi pulpetit toisistaan sekä poistaisi keinuvat ja pyörivät tuolit koululuokista.
– Tämä ei maksaisi mitään, eikä vaatisi lisää henkilökuntaa. Ja mikä parasta, koulusta tulisi jälleen paikka, missä opitaan ja viihdytään, hän päättää.
