Historia on amerikkalaisprofessori Walter Clemensin mukaan täynnä esimerkkejä mahtivaltioista, jotka ovat sopineet liittoutuvansa ja jakavansa maailman keskenään.
Liittosuhde on hänen mukaansa saattanut kestää jonkin aikaa, mutta lopulta liittolaiset ovat useimmiten päätyneet taistelemaan toisiaan vastaan ja aiheuttamaan suurta vahinkoa niille, joita ovat yrittäneet alistaa.
– Espanja ja Portugali pitivät 1400-luvun lopulla uuden maailman jakamista keskenään Tordesillasin sopimuksella hyvänä ideana. Yksikään muu eurooppalainen suurvalta ei hyväksynyt sitä – Espanjan kuninkaan parran polttamisesta ja hänen aarrelaivojensa kaappaamisesta koitui niin paljon iloa, Clemens sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Tunnetuin tapaus on hänen mukaansa todennäköisesti ollut Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin välinen hyökkäämättömyyssopimus vuosina 1939–1941, mutta samankaltaista mallia noudatti myös Ranskan keisari Napoleonin ja Venäjän tsaari Aleksanteri I:n Tilsitin sopimus vuonna 1807.
Kuten Suomessa hyvin muistetaan, Hitlerin ja Stalinin sopimus sisälsi salaisen lisäpöytäkirjan, jossa natsi-Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Euroopan etupiireihin. Vaikka osapuolet aluksi noudattivat sopimustaan, 22. kesäkuuta 1941 Hitler hyökkäsi Neuvostoliittoon aloittaen oman ”tuhatvuotisen valtakuntansa” tuhoon johtaneen verilöylyn.
Jälkikäteen tarkasteltuna myös Napoleonin ja Aleksanterin välinen Tilsitin sopimus tuotti suuria tappioita ja vain vähän hyötyä kummallekin osapuolelle, Clemens toteaa.
Nyt Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saattaa hänen mukaansa olla valmis tekemään Vladimir Putinin kanssa diilin, joka palauttaisi Ukrainan ja suuren osan Keski- ja Itä-Euroopasta takaisin Venäjän etupiiriin.
– Yhdysvaltain presidentin kunnioitusta Putinia kohtaan on vaikeampi ymmärtää kuin Stalinin kunnioitusta Hitleriä kohtaan, koska Yhdysvallat ja sen liittolaiset ovat paljon vahvempia kuin Venäjä ja sen kumppanit, Clemens huomauttaa.
Vaikka Trump näyttää ihastuneen itsevaltiaisiin, amerikkalaiset äänestäjät ei välttämättä sellaista suvaitse – kuten eivät myöskään ne kansakunnat, jotka kaavaillun uuden etupiirijaon pelinappuloiksi joutuisivat.
– Kunnes Putin kohtaa Napoleonin tai Hitlerin kohtalon, jokainen Venäjän rajoilla elävä kansakunta Virosta Kirgisiaan vastustaa Kremlin pyrkimystä imperiuminsa pysyttämiseksi uudelleen. Myös amerikkalaiset pyrkivät ennemmin tai myöhemmin palauttamaan suhteet niihin, joiden kanssa he jakavat yhteiset arvot, Venäjän ja Euraasian tutkijana Harvardin yliopistossa toimiva emeritusprofessori Walter Clemens ennustaa.
