Pankit tekivät rahanpesun selvittelykeskukselle yhteensä 27610 ilmoitusta vuonna 2024.
Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mika Linna harmittelee, että pankit käyttävät valtavasti työtunteja ilmoituksiin, joista vain murto-osa johtaa esitutkintaan, syytteeseen tai tuomioon.
– Rahanpesuilmoitukset ovat tärkeä keino torjua rahanpesua, mutta ne jäävät kuolleiksi kirjaimiksi, ellei esitutkintaa aloiteta ja syytteitä nosteta. Rahanpesulaki asettaa pankeille tiukkoja vaatimuksia, ja likaisen rahan pysäyttäminen on sekä pankin että yhteiskunnan intresseissä, Linna sanoo tiedotteessa.
Perinteisten rahanpesuilmoitusten rinnalla tulisikin Linnan mukaan sallia nykyistä olennaisesti laajempi tietojenvaihto sekä pankkitoimialan sisällä että pankkien ja viranomaisten välillä. Useat EU-maat ovat jo laajentaneet talousrikosten ja rahanpesun torjuntaan liittyvää tiedonvaihtoa.
Kaikkiaan rahanpesuilmoitusten määrä laski edellisvuodesta. Pankkien tekemien ilmoitusten määrä kuitenkin kasvoi lähes 40 prosenttia.
Pankkien osuus ilmoituksista on yli puolet. Petoksiin liittyviä ilmoituksia Rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti runsaat 10 000 kappaletta, joista yli 90 prosenttia tuli pankeilta.
– Kuten luvuista näkyy, pankit ja muut rahoituslaitokset ovat keskeisiä toimijoita rahanpesun torjunnassa. Tietoja vaihtamalla saataisiin muodostettua isompi kuva siitä, mistä lähteistä, mitä reittejä ja mille tahoille hämärää rahaa pakkautuu, Linna summaa.
