– Oikeudellisesti muut jäsenet eivät voi päättää erottaa yhtä jäsenmaata, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen toteaa.
Euroopan unioni ja valuuttaunioni ovat sopimuspohjaisia järjestelmiä, joihin jäsenmaat ovat omasta tahdostaan liittyneet.
– Samaa kaavaa noudatetaan eroamisen suhteen. Pohjana on ihan normaali kansainvälinen sopimus.
Jos eroaminen tulisi kysymykseen, niin muiden euromaiden ja Kreikan välillä olisi paljon sovittavaa esimerkiksi saatavista.
– Senkin takia täytyisi olla niin sanotusti väleissä.
Sunnuntai tuskin viimeinen
Tiilikainen sanoo, että painetta Kreikan eroamisen suuntaan voidaan tietysti luoda, mutta nyt ei ole ollut sellaisesta merkkejä.
– Jos mitta tulee täyteen, poliittisessa piirissä eli johtajien keskuudessa paineen luonti tapahtuu, jos katsotaan, ettei ole edellytyksiä jatkaa yhteistyötä.
Tiilikaisen mukaan koko EU:n laajuisen huippukokouksen kutsuminen koolle sunnuntaiksi on luonut painetta.
– Se on signaali Kreikalle siitä, kuinka tärkeänä muut tilannetta pitävät. Siinä kokoonpanossa on valmiutta tehdä myös pitkälle meneviä päätöksiä.
Tiilikainen ei kuitenkaan usko, että sunnuntai olisi viimeinkin ratkaiseva päivä Kreikalle.
– Onhan tässä ollut aiempiakin yrityksiä, mutta kuitenkin homma on jatkunut. (Saksan liittokanslerin Angela) Merkelin lausunnot ovat olleet sellaisia, että ovet ovat auki neuvotteluille. Vaikea sanoa, koska mitta on täysi.
Kasvot säilytettävä
Tiilikaisen mukaan jää nähtäväksi, onnistuiko Kreikan hallitus neuvottelemaan aiempaa paremmat lainaehdot kansanäänestyksen ”ei”-tuloksen myötä, kuten pääministeri Alexis Tsipras kreikkalaisille lupasi.
– Varmaan Tsipras tavoittelee sellaista, mitä voidaan tässä hengessä markkinoida kotiyleisölle. Tilanne on muutoin poliittisesti hankala, jos joudutaan kertomaan, että saatiin kansalta tällainen mandaatti, mutta siitä ei pystytty suoriutumaan.
Tiilikainen arvioi, että mahdollisessa kompromississa täytyy olla jotakin sellaista, mikä näyttää hyvältä ja muutokselta Kreikassa. Kysymys kuuluukin, miten sellainen paketti pystytään sommittelemaan yhteisymmärryksessä euroryhmän kanssa.
– EU-puoli on ollut aika tiukka. En ole nähnyt, että kansanäänestyksen tulos olisi muuttanut puhetta euroryhmän päässä. (Valtiovarainministeri Alexander) Stubb on puhunut jopa tiukemmista ehdoista ja vähemmästä joustovarasta.
Sekä Tsipraksen että EU-johtajien pitäisi pystyä säilyttämään ratkaisussa kasvonsa.
– Kreikkaan päin on voitava esittää jotakin voittona tai saavutuksena. Ja tätä seuraavat silmät kovana muut euromaat ja erityisesti ne, jotka ovat joutuneet maksamaan kovan hinnan omasta tuestaan.
Ei ymmärrystä Kreikalle
Sekä Espanjassa että Italiassa on poliittisia liikkeitä, jotka vastustavat EU:n talouskuripolitiikkaa, mutta jotka ovat silti EU:hun ja euroon kuulumisen kannalla. Siitä huolimatta näistä maista tulee paljon kritiikkiä Kreikan Syriza-puolueen harjoittamaa politiikkaa kohtaan.
– Se on jännä, että ne ovat periaatteessa talouspoliittisesti samalla linjalla, että pitävät austerityä (talouskuria) pahana, mutta eivät silti osoita ymmärrystä Kreikan erityisasemavaatimuksille. Luonnollisesti, koska erityisvaatimuksia ei ole niihin sovellettu, vaan ne ovat joutuneet kulkemaan pidemmän tien.
Tiilikainen toteaa, että euromaiden yhteinen viesti on kuitenkin ollut se, että pidetään kuitenkin toistaiseksi mahdollisena edetä ja Kreikka pyritään pitämään mukaan.
– Kyllä tämä maalaisjärjellä aika hankalalta yhtälöltä kuulostaa, mutta politiikassa mikä tahansa on mahdollista, jos on vahva poliittinen tahto.