Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiainen peräänkuuluttaa Suomeen Tanskan mallin mukaista joustoturvaa (flexicurity) Suomen Kuvalehdessä.
Tanskassa on heikennetty mahdollisuuksia nauttia passiivisesti työttömyyskorvauksia ja sosiaaliturvaa. Toisaalta malliin kuuluu hyvä työttömyysturvan taso.
– Mallin taustalla oleva poliittinen ajattelu perustuu oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon: valtiovallalla on velvollisuus pitää huolta jokaisen kansalaisen kunniallisesta toimeentulon tasosta mutta oikeus edellyttää, että kansalainen osallistuu työmarkkinoille ja tarvittaessa myös työllistymistä edistävään työharjoitteluun tai koulutukseen, Vartiainen kirjoittaa.
Aktivointi merkitsee Vartiaisen mukaan yleensä työharjoittelua joko julkisen tai yksityisen työnantajan palveluksessa tai osallistumista koulutukseen. Työttömän tulonsiirrot ovat ehdollisia aktivointitoimiin osallistumiselle. Viranomainen voi uhata työttömyysturvan maksujen lopettamisella, jos aktivointitoimista kieltäydytään.
Tanskan järjestelmälle on tyypillistä, että työharjoitteluun, koulutukseen tai työhaastatteluihin ohjaavia viranomaisia on paljon.
– Tanskan malli on myös siinä mielessä julkistaloudellisesti kallis, että työttömiä tukevia työvoimahallinnon viranomaisia on paljon. Työtön saa siis sekä apua, ohjausta että patistusta selvästi enemmän kuin Suomessa. Itse olen sitä mieltä, että Suomessakin olisi viisasta siirtää erityisesti nykyisiin yritystukiin kuuluvia julkisia resursseja ihmisten työmarkkina-aseman tukemiseen; Vartiainen kirjoittaa.
Tanskassa rakenteellinen työttömyys OECD:n mukaan 1–2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Suomessa ja Ruotsissa.
