Etlan mukaan ensi vuonna julkisen Suomen julkisen velan bruttokansantuoteosuus kohoaa valtion ja kuntien suurten alijäämien myötä 62,8 prosenttiin ja ylittää reilusti EU:n kasvu- ja vakaussopimuksessa sallitun 60 prosentin rajan.
Julkisen talouden alijäämä pysyy alle 3 prosentin viitearvon, mutta niin sanottu rakenteellinen alijäämä ylittää selvästi viitearvonsa.
Kun julkisen velan ja rakenteellisen alijäämän viitearvot ylittyvät BKT:n laskun takia, Suomella on silti mahdollisuudet välttyä ensi kevään arvioinnissa liiallisen velan ja alijäämän sanktiomenettelyltä.
Etlan mukaan tämä edellyttää kuitenkin, että julkisyhteisöjen rahoitusalijäämän ja velan BKT-suhteen voidaan osoittaa alenevan keskipitkällä aikavälillä.
Vaikka Suomi välttyisi sanktiomenettelyltä, on Etlan mukaan selvää, että julkisyhteisöt joutuvat tehostetun budjettivalvonnan piiriin ensi vuonna alkavalla EU:n ohjausjaksolla.
– Eduskuntavaalien jälkeen muodostettava uusi hallitus joutuu linjaamaan hallitusohjelmansa ensi kesänä annettavien varsin yksityiskohtaisten EU:n neuvoston politiikkasuosituksien mukaisesti, Etla toteaa tuoreessa suhdanne-ennusteessaan.
