– Onko mahdotonta ajatella keston lyhentämistä? Kyllä se varmasti on aika vaikea asia meille, mutta olen myös sitä mieltä, että sitä asiaa pitää pystyä katsomaan ennakkoluulottomasti, Antti Palola sanoi tiistaiaamuna tiedotustilaisuudessa, jossa esiteltiin STTK:n hallitusohjelmatavoitteita.
Palolan mielestä neuvotteluprosessi ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisestä tai porrastamisesta voitaisiin aloittaa samassa yhteydessä, kun ensi kesänä neuvotellaan työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta.
Toisen sopimusjakson korotuksista on tarkoitus neuvotella ensi kesään mennessä. Palola esittää, että samassa yhteydessä voitaisiin neuvotella pidempikestoisesta työmarkkinasopimuksesta.
– Kannattaisi ottaa työkalupakista esille vaalien jälkeen vaihtoehto, että tehtäisiin pidempiaikainen työmarkkinasopimus, jolloin pystyttäisiin yhdistämään siihen palkkapolitiikka, palkankorotukset sekä finanssipolitiikka, ennen kaikkea veropäätökset.
– Tiedämme, että siellä tulee todennäköisesti maltilliset palkankorotukset, niin toivomme, että siellä tulisi myös jotain selkeitä työelämän kehittämiseen liittyviä asioita hintana siitä, että tehtäisiin pidempijaksoinen sopimus, Palola sanoi.
Hän muistutti, että STTK:ssa tiedetään, että erilaisia rakenteellisia uudistuksia on tehtävä kunta-, sote- ja eläkeuudistusten lisäksi.
– Meidän on ennakkoluulottomasti käytävä kaikkiin asioihin. On tietysti tiettyjä asioita, jotka ovat meille äärimmäisen hankalia, mutta se ei suinkaan tarkoita, ettemmekö me lähtisi niistä keskustelemaan, Palola sanoi.
”Ei ole saatanallinen säe”
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund muistutti, että työttömyysturva on aikanaan syntynyt neuvotteluiden tuloksena siten, että työntekijäpuolen on pitänyt hintana uudistusten aikaansaamisesta luopua osasta palkankorotusvaatimuksia.
– Pitää muistaa näiden järjestelmien historia. Niillä on ollut hintansa, Sund sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hänen mukaansa neuvotteluiden lähtökohtana pitäisi olla ajatus, että entistä vahvemmin kytkettäisiin yhteen aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteet ja työttömyysturva.
– Varsinkaan portaat eivät ole kauhistuttava, maailmanlopun saatanallinen säe meille, jos samaan aikaan tähän koplataan aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteet. Se on koulutusta, se on palkkatukea ja niin edelleen.
– Jos saamme kompaktin paketin, jossa tehdään myös hyvää, silloin voisi tällaisen passiivisen työttömyysturvan puolelta tulla vastaan, Sund sanoi.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen nousi viime viikolla keskusteluun, kun professori Heikki Hiilamo, kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.), valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr.) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen ehdottivat raportissaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan siirtämistä työttömyyskassoilta julkiselle vallalle ja työttömyysturvan ulottamista kaikille palkansaajille yhtäläisin ehdoin. Ehdotukseen sisältyi myös työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen 250 päivään nykyisestä 400–500 päivästä.
– Työttömyysturvan uudistaminen oli oikean tyyppinen keskustelunavaus, mutta se on päivänselvä asia, että tällainen ajankohta sille ei ollut kovin hyvä, ja sitä pitää katsoa niin, että se tehdään tasapainoisesti, ja sillä ei lähdetä palkansaajaa kyykyttämään, Palola kommentoi esitystä.
