Maailman sotilasmenot supistuivat kokonaisuudessaan viime vuonna, jo toisena vuonna peräkkäin Dagens Nyheter siteeraa tutkimusta. Kokonaissumma oli 1 750 miljardia dollaria eli 1,9 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Pohjois-Amerikassa sekä Länsi- ja Keski-Euroopassa varusteluun käytetyt määrärahat ovat jatkaneet laskuaan. Muilla alueilla sotilasmäärärahat sen sijaan kasvoivat 1,8 prosenttia. Suurinta kasvu oli viime vuonna Afrikassa, missä viime vuonna kulutettiin sotilasmenoihin rahaa 8,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
– Kehitysmaissa sotilasmäärärahat kasvavat. Joissakin tapauksissa kyse on talouskasvun aiheuttamasta seurauksesta tai vastauksesta vaatimuksiin turvallisuuden lisäämiseksi. Joissakin tapauksissa kyse on toisaalta luonnonvarojen tuottamien tulojen tuhlaamisesta, itsevaltaisten hallitusten vallasta tai lisääntyvästä alueellisesta varustautumisesta, Sam Perlo-Freeman Sipristä sanoo lehdelle.
Pääosan, 37 prosenttia, maailman sotilasmäärärahoista käyttää edelleen toki Yhdysvallat. Irakin sodan päättyminen, vetäytyminen Afganistanista sekä budjettisupistukset kuitenkin ovat pienentäneet USA:n varustelumenoja kahdeksalla prosentilla.
Toiseen suuntaan kulkee sen sijaan Venäjä. Se on yhdessä 23 muun maan kanssa kaksinkertaistanut sotilasmäärärahansa kymmenessä vuodessa. Venäjä, Kiina ja Saudi-Arabia kasvattivat sotilasmenojaan eniten viime vuonna.
Lisäksi Venäjä käyttää nyt bruttokansantuotteestaan suuremman osan sotilasmenoihin kuin Yhdysvallat. Näin tapahtui viime vuonna ensimmäisen kerran sitten vuoden 2003.
