Kyse on talouden rakenteelliselle alijäämälle asetetusta keskipitkän aikavälin tavoitteesta. Kesään nähden arvio talouden tilasta on synkentynyt ja sen takia rakenteellinen alijäämä kasvaa. Tuloarvio on tippunut 300 miljoonaa ja suhdanneluontoiset menot lisääntyneet 200 miljoonaa. Rakenteellisen alijäämän arvio tarkentuu syyskuun puoliväliin mennessä, jolloin valtiovarainministeriö julkaisee tuoreimman talousennusteensa.
Jos Suomelle asetetun keskipitkän aikavälin 0,5 prosentin rakenteellisen alijäämän saavuttaminen suhteessa bruttokansantuotteeseen ei näytä toteutuvan tai jos rakenteellinen alijäämä ylittää 1,0 prosentin rajan, komissio voi antaa Suomelle varoituksen. Sen jälkeen Suomen on noudatettava tarkemmin komission suosituksia.
Sen sijaan julkisen talouden velkasuhteen 60 prosentin rajan ylittäminen ei johtane toimenpiteisiin, sillä kriisimaiden auttamiseen käytetyt niin sanotut solidaarisuusmenot antavat noin 2,5 prosentin jouston anteeksi.
Valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) budjettiesitykseen nähden arvio ensi vuoden valtiontalouden alijäämästä on kasvanut hallituksen budjettiesityksessä noin puolella miljardilla eurolla 4,5 miljardiin euroon.
Kasvu selittyy sillä, että valtio on joutunut alentamaan talouden kasvuennustettaan. Tänä vuonna talouskasvun arvioidaan jäävän nollaan, ja se on ensi vuonnakin vaimeaa. Ensi vuoden lopussa valtionvelan arvioidaan kasvavan noin 102 miljardiin euroon.
EU:n arvioon julkisen talouden keskipitkän aikavälin tasapainosta vaikuttaa myös kuntatalous. Budjettiesityksen myötä kuntien valtionapuihin kohdistuu noin 5 prosentin vähennys tähän vuoteen nähden, mikä lisää kuntatalouden alijäämää.
Edellisvuoteen nähden valtion talousarvioesityksen 53,7 miljardin euron menot ovat noin miljardi euroa pienemmät kuin tämän vuoden menoarvio. Nettomääräisesti budjetti leikkaa menoja kahdella miljardilla eurolla. Leikkauksia on luvassa muun muassa kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin, kehitysyhteistyöhön, lapsilisiin, yleissivistävään koulutukseen, puolustusvoimiin, sairausvakuutukseen, maataloustukiin, työvoima- ja yrityspalveluihin, työttömyysturvaan, valtionhallintaan sekä kriisinhallintaan.
