Raimo Sailaksen mukaan Suomen talouden pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat hätkähdyttävän huonot.
Sailas viittaa kirjoituksessaan Suomen Pankin marraskuussa julkaisemaan arvioon.
”Pankki pitää aiempia ennusteitaan – nekin olivat synkkiä – vuosien 2014–2016 talouskehityksestä ylioptimistisina. Nyt saatetaan elää jo neljättä peräkkäistä supistuvan tuotannon vuotta. Kokonaistuotanto on yhä viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2008. Samaan aikaan vienti on pudonnut viidenneksen”, Sailas toteaa.
Sailaksen mukaan työpanoksen ja tuottavuuden muutoksen määrittävät talouden kasvuvauhdin. Työpanos vähenee väestön ikääntyessä. Tuottavuuskin on heikentynyt Sailaksen mukaan jo pitkään.
”Yhteenveto pitkän ajan kasvunäkymistä on puhutteleva. Vielä vuonna 2012 Suomen Pankki arvioi bruttokansantuotteen voivan kasvaa seuraavien 20 vuoden aikana keskimäärin vajaat 1,5 prosenttia vuodessa. Nyt potentiaaliseksi kasvuvauhdiksi arvioidaan alle prosentti seuraavien 25 vuoden aikana”, Sailas toteaa.
Hänen mukaansa ero on suuri.
”Uuden arvion mataluutta korostavat lähtötason alhaisuus ja odotusten heikkeneminen edellisen arvion jälkeen.”
Uusi hallitus joutuu leikkaamaan
Sailas ei usko kilpailukyvyn ja kasvunäkymien heikkouden tai huonon tuottavuuskehityksen nostattavan kuumia tunteita vaalitaistelun aikana.
”Julkisen talouden tasapainottamisesta – ja varsinkin menoleikkauksista – meteliä varmasti syntyy”, hän kirjoittaa.
Sailas kertoo valtion ja kuntien velan lisääntyneen vuoden 2013 lopun 113 miljardista eurosta viidessä vuodessa lähes 50 miljardia euroa.
Velkaantumisen kasvu ei Sailaksen mukaan pysähdy ilman nopeita ja voimakkaita tasapainotustoimia.
”Velkasuhde ylittää jo ensi vuonna vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin ylärajan”, hän huomauttaa.
Uudella hallituksella on Sailaksen mukaan edessään poikkeuksellisen työläs menojen karsinta, jonka rinnalla kokoomuksen Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten säästöpäätökset ovat olleet lastenleikkiä.
”Äänestäjien on syytä varautua siihen, että säästöpäätökset koskettavat lähes kaikkia kansalaisia, osin kipeästikin. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä paremman tulevaisuuden edellytysten turvaamiseksi”, Sailas kirjoittaa.
